Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
198
sesti edullisilla, rnaa-aloilla; niinpä esim. tervaleppä-esiintyy
alavalla suoperäisellä maalla muutamissa jokilaaksoissa.
Sellaiset puulajit kuin esim. vaahtera, saarni ja jalavalajit
ilmestyvät sangen harvoin vallitsevana edes muutaman
desjati-nankaan alalla, vaikka niiden maantieteellinen ulottuvaisuus
on melkoinen.
Tavallinen mau hj (Pinus silvestris) löytyy yli
suuremman osån pohjois- ja keskivenäjää, vieläpä eteliiisessäkin.
Pohjoisessa ulottuu se lännenpuolella (Lapissa) melkein 70°
p. 1. ja vallitsevana puulajina 60°; idässä taas, Petshoran
seuduilla, se tuskin ulottuu 66 Va° p. 1. Krimillä sitä
löytyy seou sikäläisen männyn (Pinus Laricio Pallasiana) kanssa
ja samoin myös Kaukaasiassa. Männyn rajojen tarkempi
määrääminen jääköön tässä mainitsematta.
Siperialainen seeteri < Pinus cembra) kasvava
koillisve-näjällä, pääasiallisesti Petshorajoen yläosan ja sen lisäjokieu
varrella, sen läntisenä rajana voidaan pitää Timau-seläuuettä,
pohjoiseen menee se 64 V20 P- ,ia etelään, Uralin selkää
pitkin Orenburgin läänin pohjoisosaan asti. Metsiä
muodostavana esiintyy seeteri pääasiallisesti Yologdan läänin
itäisissä ja Permin läänin Pohjoisosissa.
Kuusi (Picea excelsa) jää Kuolan niemimaalla männyn
jälkeen ulottuen tuskin 68 3/i° P- ’■« idässä toinen kuusilaji,
siperialainen kuusi (Picea obovata), sitävastoin menee
mäntyä pohjoisempaan (67 V»° P- ’•). Kuusen eteläinen raja 011
jokseenkin sama kuin mustanmullan maan, jonka yli se
milloinkaan ei mene, tämän rajan lähempi määritteleminen
jääköön tässä myös sikseen. Mainittakoon ainoastaan että
itä-venäjällä, alkaen Kamajoan yhtymäpaikasta Volgaan,
euro-palaiuen kuusi vaihtuu siperialaiseen, jonka läntiuen raja
kuitenkaan ei ole vielä tarkoin määritelty.
Venäjällä tavattavista pihtakuusista on europalaisella
pilita-kuuselln (Abies pectinata), joka kasvaa aiuoastaan Puolassa,
etupäässä pyökkipuun sekametsikkönä, vähempi merkitys;
muunnoksena (Abies leioclada) tavataan sitä myöskin
Taka-kaukaasiassa. Suurempi merkitys on sitävastoin siperialai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
