Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
203
Nopeakasvuisuus. jos
kasvipaikka on
kullekin lajille yhtä
edullinen.
Vanhuuden suhteen,
jota eri lajit voivat
saavuttaa.
Lehtipuut siinä
järjestyksessä missä ne
ve-sottumiseu kautta
voivat levitä ja lajiaan
uudistaa.
Koivu
Lehtikuusi
Haapa
Leppä
Vaahtera
Saarni
Lehmus
Jalava
Mänty
Tammi
Vai kopvökki
Pyökki
Kuusi
Pihtnkuusi
Tammi
Lehmus
Jalava
Pihtakuusi
Pyökki
Saarni
Vaahtera
Mäntv
Lehtikuusi
Kuusi
Valkopyökki
Haapa
Koivu
Leppä
Eaita
Tammi
Valkopyökki
Jalava
Tervaleppä
Lehmus
Haapa
Saarni
Vaahtera
Koivu
Pyökki
sekä myöskin:
Ulmus Canipestus
Poppelit
Harmaa leppä
Ylläoleva puulajien vertailu ou tietysti monessa
suhteessa epämääräinen, sillä suhteet voivat yksityistapauksissa
muuttua, riippuen luonnon ja hoirlon vaikutuksesta, ja
toiselta puolen on mainittujen puulajien kehitystä Venäjän
metsissä vielä verrattain vähän tutkittu.
Puhtaitten ja sekametsikköjen muodostuminen riippuu
ilmanalasta, puitten vaatimuksesta maaperän ja valon
suhteen, erilaisuuksista puitten pituudessa (s. o. jos ne j’leensii
ovat lyhempi- tahi pitempivartaloiset), metsänuudistus
suhteista ja puitten pitkäikäisyydestä sekä, vihdoin, ihmisen
sekaantumisesta metsän kehitykseen. Nämät seikat
vaikuttavat aikaa myöten metsikköjen kokoonpanoon eli niin
sanoakseni puulajien vaihtoon, joka useasti on huomattavissa
Venäjän metsissä, kuten muuallakin. Tämä ilmiö esiintyy
siinä, että männyn ja kuusen hakkuun jiilestä ilmestyy koivu
ja haapa, tammen jälkeen kasvaa haapa ja toisinaan mänty,
muutamissa tapauksissa taas ilmestyy tammi männyn sijaan,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
