Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
216
olivat järjestettyä metsänhoitoa varten jaetut, syntyi
kysymys kirkollisvirkatalojen metsäin jakamisesta. Niinpä oli
tämä kysj-mys vireillä yleisessä maanviljelynäyttelyssä
Turussa v. 1882, joissa näitten metsäin jakaminen metsänhoitoa
varten yksimielisesti lausuttiin suotavaksi. Asetuksen kautta
19 päivältä heinäkuuta 1892 tulikin kirkollisvirkatalojen hoito
ja viljelys täydellisesti järjestetyksi ja samassa asetuksessa
annettiin myös tarkat määräykset virkatalojen metsien
hoidosta sekä niiden jakamisesta järjestettyä metsänhoitoa
varten. Vuonna 1893 alettiin kohta metsähallituksen
toimesta näitä metsiä jakaa, mutta vasta v 1895 saivat jako
työt parempaa vauhtia, kun metsähallitukseen näitä töitä
varten asetettiin erityinen virkamies ja sittemmin on
jakotöitä jatkuvasti toimitettu. Nyttemmin on noin 330
virkataloa, enimmäkseen etelä- ja keski-Suomessa lopullisesti
jaettu, joten lähimmiten puolet, kun huomioon otetaan että
pienempi osa virkataloja on metsätön vielä on jakamatta.
Tämä seikka ei kuitenkaan estä jotenkin selvän käsityksen
saamista siitä suunnasta, mihinkä metsänjaot ovat
ruvenneet menemään ja voisi toivoa, että ne, nykyisenlaisten
met-sähallinnollisteu olojen vallitessa kirkollisvirkataloillamme,
tulevat oikein ja tarkotuksenmukaisesti suoritetuiksi ja siten
metsille hyötyä tuottamaan. Tahdon seuraavassa luoda
lyhyen silmäyksen näihin seikkoihin.
Seuraten kruununvirkatalojemme metsien suhteen
käytettyä jakamistapaa on kirkollisvirkatalojenkin metsiä
jaettaessa lohkohakkausmuotoa yleisesti käytetty ja ainoastaan
poikkeustapauksissa on harsintohakkausta koetettu panna
toimeen. Syynä tähän on ehkä osittain ollut että järjestetty
harsinta meillä vielä tähän asti on ollut käytännössä vähän
tunnettu, jonka tähden sitä monella taholla on epäilevin
silmin katsottu, mutta painavin ja epäilemättä pää-asiallisin
syy on ollut siinä että nykyisten metsähallinnollisten olojen
vallitessa kirkollisvirkataloillamme mitään
voimaperäisem-pää ja toteuttamisekseen asiantuntemusta vaativaa
metsätaloutta ei ole katsottu voitavan näillä virkataloilla panna toi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
