- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXIII bandet. Häfte 1-4/XXIII nide. Vihko 1-4 /
299

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

29!)

juoksennella irti ympäri vuoden ilman että siinä heidän
mielestään on mitään moitittavaa. Vieläpä väittävät että
monella laholla muotikoiraksi kohonnut suomalainen
pystykorva» ei tule toimeenkaan, jos ei se saa vapaasti
kuljeskella missä haluaa. Siksi kaikuvatkin metsämme
rauhoitusaikana koirien haukunnasta melkeinpä enemmän kuin
syksyisin, sillä syksyllähän täytyy toki metsästysretkien
väliajoilla pitää koiransa kiinni, muuten ne eivät olisi käsillä
metsälle mentäessä! - Kun »säätyläiset» näin rientävät
etunenässä lakia polkien, ei tule kenenkään ihmetellä että
rahvaan mies seuraa heidän jälkiään. Harvassa paikassa
metsälintujemme soidinpaikat saa olla rauhassa, kevätöinä
kajahtelee tuon tuostakin laukauksia kuherruspaikoilta.
Ete-lästä kotiutuvat vesilintumme otetaan tuliluikuilla vastaan.
Ja elokuun ensipäivän koittaessa on sorsapoikueista
useimmiten vaan hurjiksi säikkyneet jäännökset jälellä. Missä
metsälintupoikueen tiedetään oleilevan, siellä ahdetaan kaikki
lintupolut satiinia täyteen. Myöhemmällä syksyllä ajellaan
teeriä peninkulmamääriä kuville, ja naaraslintu tipahtaa
huurteisen koivun latvasta yhtä herkästi jälkeen kuin ennen
joulukuun ensi päivän. Ilirventappajat ovat monin seuduin
jonkinlaisia kansallissankareita, joiden rohkeista teoista puheita
ja kehumista riittää — Niin, onhan meillä oivallinen
metsästyslaki! — Ja kuuluuhan Suomen kansa joskus, milloin
lie ollut pärevalaistuksen aikaan, olleen lainkuuliaista
kansaa! Nyt on parasta olla lainkuuliaisuudesta puhumalta,
etenkin aloilla, jotka, kuten metsästys yksityisten mailla,
ovat jätetyt noin paremmin niinkuin oman onnensa nojaan,
ilman varsinaisia valvojia.

Yleisessä surkeudessa roisi sentään olla valokohtakin.
Voisi maassamme muodostua rauhoitettuja riista-aittoja, joissa
metsänriista pääsisi karttumaan ja josta se sitten voisi
vaeltaa ympärillä oleville maille ylläpitäin jossain määrin
niidenkin riistarunsautla; tahi pahimmassa tapauksessa voisivat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:41:06 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/23/0519.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free