Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
68
puolella olevien vanhempien kulturikansojen lakisäännöksiä
lällii alalla. Ranskanmaa on se. jossa varhaimmin eli
jo 113 vuosisadan alkupuolella (1518—1561) ankarat
laki-säännökset, jotka koskivat metsänhoitoa ja
metsäomaisuuden säilyttämistä ilmestyivät, ehkäpä jo sitäkin ennen
yksinäisiä metsäsääntöjä muualla Euro passa oli olemassa,
vaan olivat ne aivan yksityistä laatua. Näistä vanhoista
lakisäännöksislä on kuuluisampi ja enemmän luikittu ja
tunnettu, tuon inahtavan valtiomiehen Colbertin säätämii
»ordonnami» vuodelta 1669. Tämän kautta valtio otti
melkeenpii kerrassaan myös yksityistenkin metsät koko
naan haltuunsa ja holhoukseensa Näissä löytyi mitä anka
rimpia määräyksiä, milen ja mihin yksityisen tulee käyl
tää tuotteitansa metsistä. Löytyi määräyksiä milen
kyläläisien piti yhtyä yhteisten lämmityslaitosleri niinkuin pakarien,
pesuhuoneilten v. m. rakentamiseen. Huoneet olivat luvultaan
valtion määrättävänä ja niitten rakennus oli tehtävä valtion
tarkastuksen alla. Oli kielletty liika monia lasitehdasta,
rau-lavalimoa v. m. tekemäsiä. Kaikki tarkoittaen metsien ja
niitten tuotteiden säästämistä. — Tätä Hanskan antamaa
esimerkkiä seurasi sittemmin Saksan silloiset pikkuvaltio!
niinkuin Haden. Viirtenherg, Haveri v. m. Tämmöinen
holhous-tila kävi kuitenkin kansalle aivan luskalliseksi ja kär
simättömäksi. Eikä tämä ankara kaitseminen sitäpaitsi tuot
tanutkaan vastaavia etuja metsien parhaaksi. Päinvastoin
joitakuita vuosikymmeniä säännöksien voimassa oltua, kertoo
useammat asiantuntijat siltä ajalta (17HW) niinkuin RufTon
Heomus y. m., miten metsäl häviämistään häviävät
lakisäännöksislä huolimalta. Eikä. sanoo eräs Pfeil-niminen metsän
hoitaja ja kirjailin, ole kummaksittava, että näin oli asian
laita, sillä jokainen tahtoi tavalla lai loisella päästä siitä
hol-houstilasta, jossa valtio ja sen virkamiehet pitivät heitä. Ei
ketään nim. haluttanut istuttaa puita, koska hän tiesi, että
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
