- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXIII bandet. Häfte 1-4/XXIII nide. Vihko 1-4 /
188

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

188

siinä uittaeseani lohikalastuksen vuokraajalta ostanut parasta
lohipyyntiaikaa noin viikon pjäivät, maksaen siitä 100 markkaa.
Kuivajoessa ei liene lohta miesmuistiin nähtykään.
Esimerkkinä mainitsen vielä Iijoen. I iittoaikaa tässä asetus myöntää
7 päivää kymmenen penikulmaa merestä olevan Pudasjärven
jäänlähdöstii luettuna. Tämän vuoden kruunun
huutokauppa-kuulutus sisältää Iijokea lautattavia puita 150,000. Puhdas
tulo tämän kesäisestä Iohikalastuksesta on noin 20,000
markkaa. Olkoot ainoastaan edellä sanotut esimerkkinä riittäviä.
Samankalttaisia numeroita voidaan esiintuoda kaikkien
pohjoisten jokien suhteen, ja yhä puhuvammnksi ne käyvät jos
huomioon otetaan kaikki vesistöillämme olevat äärettömät
määrät pientä tavaraa, paperipuuta, propsia, polttopuuta y. m„
joiden alastuonnin nykyiset lauttausasetukset tekevät kerrassaan
kannattamattomaksi Mainitsen taaskin esimerkkinä Kemijoen.
Kartalta katsoen huomaa sen vesistön käsittävän suurimman
osån pohjoisinta Suomea ja pienempää lieneekö puutavaraa
yritettykään sen varsilta tuoda juuri uittohankaluuksien takia.
Iijoella, jonka alueella maamme pitävimmät kuusikot löytyvät
on paperipuuliikettä harjoitettu ainoastaan sen verran, että on
huomattu uittokustannusten syövän kaiken kantorahan. Tähän
suuntaan ovat olot muuallakin. Kaikkialla suuret varastot
puutavaraa, joita ei voida rahaksi muuttaa, kuin niiden
hankkiminen meren rantaan uittoasetusten kierouden takia käy
kohtuuttoman kalliiksi. Täten, kun osa tavaraa jää kokonaan
käyttämättä ja nykyisen kaupanalaisen tavaran hinnat pysyvät
alhaisina uittohankaluuksien takia, koituu ääretön taloudellinen
tappio. Ja kuka tappion maksaa? Etupäässä Kruunu, ollen
suurin metsänomistaja, vaan luonnollisesti myös kaikki
metsää-omistavat, vesistöllä asuvat tilalliset. .Ia kenenkä hyödyksi?
.Muutamien vesistöjen ala-osissa asuvien, jotka, käyttäen
hämärässä muinaisuudessa anastettua, meidän aikakaudella kaikkea
siveellistä oikeutta kaipaavaa erikoispyyntioikeutta, jolla
ylempänä asuvilta kaikki kala anastetaan ja sen kulku kutupaikoille
estetään ja se siten viimein sukupuuttoon tapetaan. Muutos
tässä nähtävästi on tapahtumassa, ko6ka uusia lauttausasetuksia
puuhataan, vaan Ön muutos saatava perinpohjaiseksi.
Metsänhoitajien, kruunun etujen valvojina, metsää omistavien
tilallisten, ja yleisesti kaikkien, joita asia tavalla tai toisella koskee,
ei ole tyydyttävä siihen, että uittoajat vesistöissämme muuta
millä päivillä pitennetään. Heidän on vaadittava että täysi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:41:06 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/23/0736.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free