Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
203
val olla itsenäisiä, ei löytyne estettä pienimanttaalisteu tilojen
perustamiselle lainsäädännön kannaltakaan. Jos kerran tällaista
tapaa, yleensä alettaisiin käyttää, olisi sen seurauksena, että
viljelystä varten eroitetuille maa-alueille voitaisiin perustaa
10—20 kertaa suurempi määrä itsenäisiä taloja, kuin jos niille
annettaisiin niin suuria maa-aloja kuin tähän saakka.
Yleisesti tunnettua on, että uudistaloja tähän saakka on
perustettu suuressa määrin yksinomaan metsänkeinottelua
varten, ja vielä meidän päivinäkin sitii maamme pohjoisosissa
tehdään. Tiima keinottelu jäisi täten kokonaan pois. Myöskin
olisi tilan haltijan toimeentulonsa kohdattava maanviljelykseen,
sillä pieni metiäsarka ei riittäisi myytäväksi.
Niinpian kuin viljelyskelpoiset maat täten olisivat
viljeltäviksi luovutetut, muuttuisi myöskin suurin osa
kruunun-metsätorppia uudistaloiksi. Mutta samalla jäisi viljelysmaista
vielä tilaa monen uudenkin uudistalon tahi aluksi torpan
perustamiselle, jota vastoin varsinaiset metsämaat säästyisivät
metsänkasvattaiuiselle. Pidän välttämättömän tarpeellisena että
kruununmetsätorppia saisi perustaa vielä sittenkin, kun
viljelysmaat 1892 vuoden asetuksen mukaan ovat varsinaisesta
metsämaasta eroitelut, Huomioon on otettava, ettei kaikkia niitä
inaita, jotka tutkimuslautakunta on viljelyskelpoisiksi
havainnut, lopullisesti eroitettaisi viljelystiloja varten, vaan että
kruu-nuntaaahan edelleenkin tulisi kuulumaan sopivia viljelysaloja.
Sitä paitsi ou meillä vesiperäisiä ja metsänkasvattamiselle
vähemmän sopivia maita suuressa määrin, ja kun maanviljelys
edistyy, tulevat vielä nämäkin, nyt arvottomat raaat, vähitellen
viljelyksen alaisiksi. Torppia olisi siis mielestäni tästä lähtien
perustettava ensi tilassa niille paikoille, jotka
tutkimuslautakunnat ovat viljelyskelpoisiksi tutkineet ja jotka edelleen
tulevat kruununmaahan jäämään, sittemmin myöskin muille
asutukselle s piville paikoille. Torppien hoito olisi edelleenkin
metsänhoitajien tehtävänä. Tosin useat metsänhoitajat ovat
sitä vastustaneet, mutta pidän puolestani sen tarpeellisena, sekä
siihen nähden, että tällainen hoito valtiolle on halvin, että
senkin tähden, että metsänhoitajat parhaiten valvovat metsienkin
etua, jota paitsi uudisasukkaalle siten jää suurempi vapaus
valita asumapaikkansa, kuin jos erityinen virasto perustettaisiin
uudisasutusta varten. Voimassa olevat asetukset eivät määrää,
initen paljon tiluksia kruununraetsätorpan perustamiselle täytyy
löytyä ja niin ollen voi niitä perustaa sekä suurenipialaisia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
