- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXIV bandet. Häfte 1-2+Årsbok/XXIV nide. Vihko 1-2+Vuosikirja /
182

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

182

seurauksena että ylimetsänhoitaja Forsströmin alueella porot
olivat hävittäneet äärettömät joukot männyntaimia, missä
niitä eivät ’kaatuneet puut, oksal tai kannot olleet
suojanneet porojen sorkilla». Kuusamossa (aasen kertoo Stigell
kaikkialla tavattavan hiekkakankailla vahingoittuneita ja sur
kastuneita taimia, harvoin terveitä ja eheitä; ja mailla, joilla
porot eniten oleskelivat ja joitten yli niiden tiet johtivat
näki tuskin yhtään taimea. Isoja pälveilä nähtiin, jotka
porojen jaloissa olivat aivan paljastuneet, niin että paljas
hiekka oli näkyvissä.

Keskusteluaiheena oli kysymys, ovatko porot vahingolliset
vaiko hyödylliset metsien nuorennokselle ja viihtymiselle
P. Suomessa esillä S. Metsänhoitoyhdistyksen haaraosaston
vuosikokouksessa Oulussa elok. 14 p:nä 1898, multa niinkuin
kysymyksen alkuperäisestä sanamuodosta selviää, koski
kysymys ainoastaan niitä osia P. Suomessa, joissa «poronjäkälää
on kyllin runsaasti näitten eläinten ravinnoksi». En voi
käsittää, mikä aiheutti kysymyksen supistamisen näin
kuuluvaksi; olikohan silloin kysymyksessä laidunkiello niillä
maa-alueilla, joilla jäkälä oli huono? vai luultiinko vahinkoa
vähemmäksi näillä mailla. Tämän kysymyksen alustuksessa
mainittiin ainoastaan porojen tekemistä vahingoista puurajalla,
jossa ne »tekevät vahinkoa niin hyvin moniaille vanhemmille
puille, kuin myös estävät kaiken nuorentumisen ja siten
kulojen kera ovat pääasiallisena syynä siihen, että mäntyraja
hitaasti mutta varmasti vetäytyy etelään päin». Alustaja,
Ylimetsänhoitaja F. M. Lagerblad, jonka sanoja edellisetkin
olivat, lausuu kuitenkin, että hän on itse nähnyt ja kuullut
muiltakin, että» männyn kasvurajalla aniharvoin näkee
nuo-rennosta tai taimia, vaikka kyllä ne vanhemmat puut, jotka
useinkin seisovat siemennvsasennossa, näyttävät verrattain
sopivilta siementä kantaakseen». Keskustelua tämän
kysymyksen johdosta ei pöytäkirjan mukaan suennut ollenkaan
ja aineen käsittely päättyi ponteen, että: luotettavia tutki-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:41:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/24/0188.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free