- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXV bandet. Häfte 1-4/XXV nide. Vihko 1-4 /
81

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

SI

Luottavat, vaan epäilystä ei ole siitä, että ne nousevat satoihin
tuhansiin ehkäpä miljooniinkin markkoihin. Edellisestä käynee
myös selville, että porojen tekemät vahingot eivät ole oikeassa
suhteessa porojen lukumäärään, vaan että vahingon suuruus, kun
porojen luku nousee yli luonnollisen rajansa käytettävinä oleviin
laidunmaihin nähden, on kokonaan suhteeton poronhoidon
tuottamaan hyötyyn, kuin myöskin eitä kaiken metsänhoidon
perustus. metsien jälleenkasvu kruununmetsissä poroalueella käy
mahdottomaksi. Näin ollen katsoo Metsähallitus, että porojen
laiduntaminen kruunu n metsissä on siten rajoitettava, että ainakin
pahimmat haitat saadaan poistetuiksi.

Ajatellessaan keinoja tämän tarkoituksen saavuttamiseksi
tahtoo Metsähallitus ensiksi huomauttaa siitä, eitä jäkälän kierto
aikana pidetään 1.r> ä 25 vuotta, se on jäkälä tarvitsee 15 å 25
vuotta kehittyäkseen • kukkajäkäläksi>, jolloin se vasta on
täydellisesti syöttökelpoinen. Jos lasketaan, että poro vuosittain
tarvitsee noin 4—7 hehtaaria syöttömaakseen, mitä ei suinkaan
voitane sanoa liika laajaksi alaksi, niin oltaen huomioon
jäkäläkierto-ajan tulisi jokaisen poron koko laidunmaaksi siten 100 ha eli yksi
neliökilometri jäkälämaata. Koska kaikkialla löytyy myös muun
Iäisiäkin maita kuin jäkälämaila, ja koska näiden maiden laajuus
jäkälämaihin nähden on verrattomasti suurempi, niin se
otaksuminen ei suinkaan ole kohtuuton, että koko pinta-alasta 1 a osa
on jäkälikkökankaita 5« ja osaa soita, rämeitä korpia, pounikoila,
hypnimaila ja viljeltyjä maita. Tämän perusteella voitaisiin määri
teliä se lukumäärä poroja, joka ylimalkaan nälkää kärsimättä ja
hätärehuihin turvautumatta voisi elää kunkin kunnan alueella
siihen luettuna sekä yksityiset että kruunun maat. Mutta tämäkin
sillä edellytyksellä, että jäkälämaat olisivat luonnontilassaan eikä
niin tyhjiksi syötetyt, kuin nyt todellisuudessa on asian laila.
Tämän svyn takia olisi ennen mainittu osaluku pienennettävä ’ »
osaksi.

Käyttämällä Lapinmaan taloudellisten olojen tutkimista
varten asetetun komitean ilmoituksia vuodelta 1900 on alempana
oleva taulu tehty, joka osottaa poroalueella olevien porojen luvun
täysissä sadoissa sekä poroalueeseen kuuluvien kuntien pinta alat
neliökilometrissä kuin myöskin sen luvun poroja, joka
metsä-hallituksen mielestä voitaisi eri kunnissa pilää, sekä porojen
nykyisen liikamäärän.

a

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:41:54 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/25/0089.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free