Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•188
levenemistä kaskialoille joudumme alalle, joka tieteelliselle
tutkimukselle vielä toistaiseksi on miltei tuntematon.
Meidän täytyy siis kokemuksen antamien, niin sanoaksemme
käytännöllisten johtopäätösten avulla tyytyä selittämään kas
kenpolton aiheuttamia muutoksia metsiemme kokoonpanossa.
Mitä mäntyyn tulee on sen ilmestyminen ja
menestyminen kaskialoilla. olosuhteista riippuen, sangen helposti
ymmärrettävissä. Kasken tavallisin paikka on rinnemaa,
missä mänty luonnonoloissakin viihtyy ja useimmiten
tavataan, ellei puhtaana metsikkönä, niin ainakin sekotuksena.
Kun kaski poltetaan vähenee multakerros ja sen mukana
usein ehkä liiallinen pintakosteus. Maa käy muokkaamisen
kautta kuohkeaksi ja nuorennoksen menestymiselle haitalli
nen raakahumus tulee sekotetuksi ja ilman parantavan
vaikutuksen alaiseksi. Ellei nyt maasta, syystä tai loisesta.
ole otettu aivan monta viljasatoa eikä kaskeamista
uudelleen alalla toimitettu on kaskiala männyn siemennykselle
varsin sopiva. Jos siemenvuosi sattuu heti kaskeamisen
jälkeen ja riittävä määrä siementä lankeaa alalle
sivusie-mennyksen kautta, on männyn nuorennos alalla taattu ja
valoisassa aukossa voi se häiriytymättä varttua. Niinpä
mainitsee toht. A. Blomqvist kirjassaan »Mänty ja Kuusi» että
kauneimmat männiköt, mitä hän on maassamme tavannut
ovat entisillä kaski aloilla kasvaneet. Esimerkkinä mainitsee
hän Punkaharjua peittävän kauniin mäntymetsän. *)
Valitettavasti eivät tällaiset kauniit männiköt
kuiten-kaau ole tavallisimpia kaskiviljelyksen jättämiä muistoja
metsillemme. Paitsi aukeita ahoja, seurauksena
äärimmäisiin uuvutetuista kaskialoista, ovat monin paikoin hyvinkin
laajat lehtimetsät ennen muita muistuttamassa meille
kaskenpolton laajuutta ja sen vaikutusta metsiemme kokoonpanoon
Itä-Suomi, missä kaskiviljelystä vielä meidänkin päivin-
*) Mänty A. G. Blomqvist, sivu 117.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
