Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•199
kokoelmat, komeat puistot juhlallisille kuvapatsaineen ja
muistomerkkeineen, käynti keisarillisessa linnassa ynnä
monet muut nähtävyydet kuluttavat tyysten sen lyhyen ajan,
joka matkastamme Berlinin osalle uhrattiin, sillä jo varhain
24 päivän aamulla istumme taas junassa matkalla
Ebers-vvalden pieneen metsäopisto-kaupunkiin, jonne saavuimme
kello 8 ajoissa aamulla. Asemalta suuntasimme kulkumme
suoraapäätä metsäakatemialle. Täällä otti meidät vastaan
metsänhoitaja toht. Borgman, lupautuen samalla ohjaamaan
meitä akatemian huoneustoissa ja kokoelmissa. Ensinnä
käytiin luentosaleissa ja niitten yhteydessä olevassa lukusalissa,
jossa oppilaiden käytettävänä oli huomatuimmat
metsänhoidolliset aikakauskirjat. Täällä siirryttiin kemialliseen ja
maa-peräopilliseen laboratoorioon. Tässä osastossa oli oppilaiden
työskentely vapaaehtoista. — Opiston mineraloogisel
kokoelmat olivat laajat ja arvokkaat ja varsin näkemisen arvoiset
olivat inaakerroslumaniiylteet Pohjois-Saksan diluvitasangoista.
Teknoloogisille kokoelmille oli varattu oma huoneensa ja
metsänhoidollisista työvälineistä oli pohjois-saksalaisille
arvokkain Spitzenberg’in istutuspuikko ja istutuslapio, joihin toht.
Borgman esityksessään erikoisesti kiinnitti huomiotamme.
-Kasvi- ja eläinopin opetukselle oli varattu tilava huoneuslo.
Työhuoneet olivat avarat ja kokoelmat arvokkaat ja hyvin
järjestetyt. Samoin muodostavat meteorologiset ja
Fysikaaliset koneet oman kokoelmansa.
Akatemiassa käynnin jälkeen tehtiin aamupäivällä vielä
kierros kaupungin metsässä. Ne osat, joissa käytiin
käsittivät Ilhnen ja IV:nen luokan (boniteetin) mäntvmaita,
enimmäkseen puhdasta hiekkaa. Mänty oli jokseenkin
huono-kasvuisla ja Pohjois-Saksan mäntymetsille ominainen
väärä-runkoisuus oli hyvin silmiinpistävä. Tämän sanoi toht.
Borgr-man riippuvan siitä, että metsä oli kasvanut harvana,
riittävästi apukulttuuria kun ei oltu toimiteltu. —
Suorarunkoiseksi kasvaa Saksan mänty ainoastaan siinä tapauksessa,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
