- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXV bandet. Häfte 1-4/XXV nide. Vihko 1-4 /
208

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

•208

prof. Gross sanoi. Meidän kiviperäisiä kankaitamme se ei
kuitenkaan kivisyydessä vastannut. — Laiha, karkeajyväinen
rapautumistulos Tharandt in seuduille ominaisesta
porfyy-ristä, sekotetluna gneissi ja kalkkimaalla muodosti täällä
maaperän ja havupuu oli metsän valta-asukas.

Täällä, kuten jo enuenkin Saksassa näimme havupuu
metsän jäykkiin muotoihin sidottuna. Lohkohakkaus oli täällä
jo kauvan aikaa ollut käytännössä. Olihan täällä vaikuttanut
»Flächenfachwerkin» keksijä H. Cotta sekä Fressler. Judeioh
y. m. Tosin täällä on ollut 1860-luvulta asli käytännössä
paljon kehuttu »Bestandes-wirtsohafl-, mutta se näytti
kuitenkin hyvin vähän eroavan alkuperäisestä sarekenietoodista,
paitsi että hakkuualat ovat pienempiä kuin ennen, jotenka
hakkaus voidaan vähän vapaammin järjestää. -
Hakkaus-jaksoissa, tavallisesti idästä länteen, oli hakkuu toimitettu ja
niin oli jälkikin selvästi porrasmainen. Pienempiä
poikkeuksia säännöllisissä hakkausjaksoissa olivat olosuhteiden
pakosta n. s. irtihakkaukset aikaan saaneet. Finanssinen
kiertoaika, nykyään 80 vuotta, oli käytännössä näissä
havupuu-metsissä.

Nuorennoksesta huolehditaan yksinomaan istuttamalla.
Hakkausaloilla oli pienet taimitarhansa, josta taimet
hakkaus-alalle siirrettiin. Tarpeen vaatiessa lannoitettiin taimilaval
apulannalla, joista paraimmat tulokset oli ammoniakki ja
superfosfaalti lannat antaneet. Huomiota ansaitsee myös prof.
Grossin kokeet eri taimimääristä hehtaarilla. Tavallisin
määrä on 6,000 tainta ha.lla, mutta hänellä oli koealoja, joissa
oli 18,000:kin tainta. Kokeet olivat kuitenkin vielä siksi
nuoria, ettei tuloksista voinut mitään päättää. Viime aikoina
niin paljon huomiota herättänyt kysymys perinnöllisyydestä
oli joutunut täälläkin kokeilun alaiseksi.

Taimista ja nuorennoksesta puhuen ei voi olla
ihmetyksellä mainitsematta, sitä tarkkaa huolenpitoa, joka
nuo-rennos-aloille omistettiin. Kauriita vastaan suojellaan ne

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:41:54 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/25/0232.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free