Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•231
Tehdaslaitokseen sisälle astuessa tulemme ensiksi
huoneeseen, jossa koneellisesti valmistetaan erilaisia tarveesineitä.
Siinä valmistuu varsi kirveeseen ja vasaraan, lapioon,
kuokkaan ja heinähankoon, siinä halkee ja terottuu aitapaalu
samoinkuin mittaus- ja paalutusseiväskin. Viereisessä huoneessa
pysähdymme höylän ääreen, joka lankun ja laudan pätkistä
viiltää »puuvillaa» tuhansien tarpeeksi. Tätä puutavaraa ei
enää myydä kuutioltain, nyt maksetaan puusta markka kilolta.
Siirrymme sahalaitokseen. Ensikerran näemme
käytännössä ameriikkalaisen nauhasalian. (Horizontal Bandsäge).
Tuskin kuuluvasti viiltää ohut lerä läpi mahtavan pyökkitukin.
Lankku on valmis. Sahaterää laskemalla määrätään
seuraavan lankun tai laudan vahvuus tarpeen mukaan millimetreissä.
Aina .Siksi millimetriksi saadaan tässä laudan vahvuus. Siinä
tämän järjestelmän vahvin puoli onkin, että kallisarvoinen
tukki voidaan tarkasti käyttää ja tavaralle saadaan vahvuus,
jota kulloinkin tarvitaan.
Viimeiseksi käytiin »halkotehtaassa . Sirkkelillä
katkottiin täällä puuteri pitkiin kappaleisiin, jotka sitten koneessa
halottiin. Poikaset vannehtivat kalikat rautavanteisiin ja niin
olivat ne valmiit myytäviksi. Mutta nyt niillä jo olikin
arvopuiden hinta, sillä kimppu, joka sisälsi 1 30 m3 maksoi yhden
frangin.
Hauska olisi vielä ollut tutustua reviirin kirjanpitoon,
jota metsänhoitaja Meister meille konttorihuoneustossa auliisti
näytti ja selitteli, mutta sankka miesparvi pieneen huoneeseen
ahdettuna teki mahdottomaksi suurelle osalle edes
pintapuolisesti tutustua siihen tarkkaan kirjanpitoon, joka täällä oli
käytännössä.
Seuraavan päivän retkeily Adlisbergiin alotettiin
Römer-hofin vuorirala asemalta ja retkeilyä johti prof. Engler. Mat
kan tarkoituksena oli tutustuttaa retkeilijät Adlisbergin
metsiin ja koeasemaau täällä. Adlisbergin rinnettä noustuamme
avautuu eteemme laaja näköala vli Züriehin kaupungin ja järven
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
