Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4
pien oksien neulaset ja sillen vähitellen k Syvät ylempien oksien
neulasten lopulta latvaoksien neulasten kimppuun. Altuni 1892.
s. 163, 170 171: Die betheiligten Staatsministerien 1891, s. 8-11
Nftsche 1892, s. 13; Nusslin 1905, 263-265; Paulv 1891, s. 22 - 23).
Nunnaperhosen esiintyminen Ebersberger Park issa oli
epäilemättä autohtoninen, se lahloo sanoa sen äkkinäinen
esiintyminen ja suunnattoman suuri lisääntyminen ei johtunut
perhoslau-mojen muualla saapumisesta, vaan on syy tähän ilmiöön se seikka,
että Ebersberger Park issa löytyvillä, niin sanoakseni
nunnaperhos-alkuasukkailla oli ollut mahdollisuus useampien vuosien
kuluessa, erinäisten suotuisten olosuhteiden takia, mitä
tavallomim-massa määrässä lisääntyä. Todistuksina siitä, etlei mitään
lau-mottain siirtymistä tässä tapauksessa ole voinut tapahtua
mainittakoon, että v. 1889 huomattiin hyvin paljon toukkakoleloita
edelliseltä vuodelta, että nunnaperhonen v. 1888 ja vielä
vähemmän edellisinä vuosina ei missään esiintynyt niin runsaasti, että
semmoinen joukotlainen siirtyminen olisi voinut tapahtua, josta
Ebersberger Park’in v. 1889 satoihin tuhansiin nousevat
toukka-laumal olisivat voineet polveutua ja lopuksi, että syöminen
suuresti katsottuna tapahtui metsän keskellä, useammasta
keskipisteestä säteen suunnassa kaikille tahoille, reunoille päin, jota
vastoin. jos joukottainen siirtyminen olisi tapahtunut metsään, tämän
laitaosat ensimmäiseksi olisivat joutuneet hävityksen alaisiksi ja
vasta myöhemmin sisemmät osat. (Pauly 1891, s. 13 15; Altum
1892. s. 157-158: Dorrer 1891. s. 25).
Niistä asianhaaroista, jotka tekivät nunnaperhosen
suunnattoman lisääntymisen mahdolliseksi, ollaan yleensä pääseikoissa
samaa mieltä. Ensinnäkin on muistettava, että nunnaperhosen
lisääntyminen tai vähentyminen jollain seudulla suurimmassa
määrässä riippuu sen vihollisten, Tachina- ja Ichneumon-lajien
paljoudesta. Jos syystä tai loisesta näiden määrä suuresli
vähenee verrattuna nunnan määrään, mikä helposti tapahtuu, jos
kesät oval kylmät ja sateiset, enenee nunnien lukumäärä suuresti,
kunnes luonto laasen aikaansaa tasapainon molempien välillä.
Vielä riippuu nunnan paljous, varsinkin joukotlaisen
enenemi-sen viimeisinä vuosina kaikenlaisista sienistä, jotka, jos sää on
niille suotuisata. siis kesät kylmät ja sateiset, suurimmassa
määrässä lisääntyvät, hävittäen niinhyvin perhosia kuin toukkia.
Juuri ne kesät, jolloin nunnaperhonen niin suunnattomasti eneni
Ebersberger Park’issa tarjosivat mahdollisimman parhaat
edellytykset nunnan lisääntymiselle, ollen hyvin epäsuotuisat sen vihol
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
