Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
231)
muodostuen jäkälästä ja tuskin hirrenkokoisista männyistä,
niin heiluu Imandralla kookkaat tukkimetsät, eikäpä yksin
ne. vaan koivut, haavat, tuomet ja pihlajatkin, mitkä Inarissa
kasvanut vaan viljamimmille pakoin, kukoistavat täällä
yleisesti. Muukin kasvisto on ehdottomasti vehmaampi ja
etelä-luontoisempi.
lmandran korkeimmalla tunturilla, Kibinällä, on aivan
toisenlainen kasvullisuus kuin Utsjoella. Kuusi, Mespilus
Cotoneaster Convallaria, Trollius, ja Geranium kasvavat täällä
aina metsärajalle asti. Metsä kasvaa paljon ylempänä ja
taajempana kuin Utsjoella, missä paljaitten lakien alarajassa
kutistuneet koivut alussa ovat hyvin harvassa. Metsässä
kasvaa Pinguicula, Aqalea, Pedicularis lapponica ja
Airaatropur-purea. Papaver nudicaule loistaa keltaisena kevätkesän
lumirajassa.
Imandrajärvestä laskee alaspäin Vienanmeren Nivajoki,
jonka kahden puolen leviää samanlaiset metsät kuin lmandran
ympärillä, huolimatta seudun kiviperäisyvdestä.
Kannan-lahden perukassa, mihin Niva laskee, menevät sankat
petäjä-metsät rantaäyräälle asti. Samoin reunustavat sangen
kookkaat metsät hiukan etelämpänä olevaa Kierettivuonaa, jonka
jälkeen merenrannikolla näkee vaan kituvia mäntyjä ja
koivuja Vienan Kemiin asti.
’) Vertaa kuuttia l.uirotuntureilla s. 149 ja Suolloselällä s. lt>4.
Suoment.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
