- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXVII bandet. Häfte 1-4/XXVII nide. Vihko 1-4 /
29

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

29

pahasti jälkeen. Niitä otetaan apuharvennuksissa pois sei
päinä myytäväksi ja voivat ne tarvittaissa astua mäntyjen
lilalle, jos viimemainitut syystä tai toisesta joutuvat pois.
Silloin on siis kuusi reservipuuna. Myös toimivat kuuset
maan suojana, sittenkuin metsiköt ovat tulleet vähän
vanhemmiksi. Apuharvennuksissa niitä säästetään. Tätä istutustapaa
käyttäen ei kumminkaan saada todellisia sekametsiä
syntymään. Myöhemmin on tehty siten, että ruutukyhössä
seko-tetaan männyn ja kuusen siemenet sekasin, tavallisesti 25 %
kuusen siemeniä; siemenet kylvetään sitten kylvökannulla
ruutuihin. Samaan ruutuun nousee siis kuusen ja männyn
taimia. Useimmiten mänty silloin pääsee voitolle. (Kuva 3).
Tätä tapaa käytetään nykyäänkin vielä monin paikoin
Ruotsissa. Sekotusta käytetään sen vuoksi, että männyn siemen
on niin kallis.a. Kuusen siemenet ovat siis tavallaan vain
täytteenä. Jönåker in metsänvartija sanoi kuitenkin jo nykyään
kylvävänsä puhtaisiin ryhmiin. Muuten täytyi vahvasti
ihmetellä, miten suuri kasvuvoima oli sikäläisillä kulttuureilla.
5 à 6 dm. vuosikasvain 10 vuotisissa mäntynuorennuksissa
ei ollut mitään harvinaista.

Omituista on, ettei taimistoja täällä koskaan
nuoremmalla ijällä kassaroida. Vaikka kasvaisi 10 runkoa
samasta ruudusta, saavat ne olla rauhassa, siksi kuin
apu-harvennuksiin ryhdytään. Tavallisesti näkyikin 1 taimi
ruudussa aina olevan muita paljon suurempi. Siitä tulee sen
ruudun vakinainen asujain ja toiset saavat kitua, kunnes
kuolevat tai apuharvennuksessa poistetaan. Kirjallisuudessa kyllä
aina neuvotaan kassaroimaan, mutta käytännössä sitä ei
koskaan tehdä!

Täällä näimme koelaitoksen apuha rv ennuksia
useissa paikoissa. Apuharvennusalojen ympärillä on ensin
eristysvyöhyke, jossa harvennus toimitetaan aivan samoin kuin
koealallakin. Puut siinä merkitään pyöreillä valkoisilla
ympyröillä. (Kuva 4-). Koealalla numeroidaan jokainen puu. N ume-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:42:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/27/0039.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free