- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXVII bandet. Häfte 1-4/XXVII nide. Vihko 1-4 /
72

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

72

Skandinaviaa varten varaamamme aikakin jo oli pitkälle
tullut käytettyä. Kun Norjan kautta kulku ei suurta mutkaa
matkaamme tehnyt, menimme Pohjois-Riiotsisia Trondjem’iin.
Siellä meillä oli tilaisuus tutustua metsänhoitaja H. HALL iin,
joka opasti meitä Trondjemin kaupungin metsissä.
Kaupungin metsäalue oli 2,000 ha ja suurin osa siitä oli mitä
kauneimpia i s tutu salo ja. Siinä oli 30 vuoden kuluessa
toimitettu tavallaan suurtyö. Se työ on väliKisestikin
vaikuttanut paljon hyvää: kansa on saatu vakuutetuksi siitä, että
metsänviljelys on mahdollista ja kannattavaa. Tämän työn
alulle panija ja innokas ajaja on ollut JOHANNES SCHIOTZ.

Istutuksia toimitettaessa on koetettu saada aikaan
seka-metsikoita. Enin käytettyjä puulajeja olivat: kuusi,
europa-lainen lehtikuusi, semhramänty, hopeakuusi, valkokuusi ja
vuorimänty. Kuusi oli menestynyt erinomaisen hyvin. Sitä
oli suurin osa istutuksista. Maaperä oli saven sekaista ja
voimakasta ja kuuselle soveliasta. Aivan ihmeteltävää oli,
että hopeakuusi (Abies pectinata) menestyi — ja menestyi
erinomaisen hyvin — näinkin pohjoisessa. Eihän tämä
puulaji tahdo säilyä paleltumiselta paljoa etelämmässäkään.
Mutta tähän vaikuttaa luultavasti valtameren läheisyys.
Puulaji, joka ei ole lainkaan suosittu, on mänty. Se kasvaa
istutettuna kovin oksaiseksi ja muodottomaksi. Pitävät sitä
yleensä po hj o i s-Norjassa puulajina, joka degenereeraa maan.
— Istutuksissa on käytetty tavallisesti 3 à 4 vuotisia taimia
ja taimien välimatkana toisistaan käytetty 1,2 X l>6 m- —
Istutustyö Trondjem’issa on, kuten jo yllä on huomautettu,
otettu aatteelliseltakin kannalta, ja tätä puolta asiassa ei ole
vähäiseksi arvattava.

Trondjem’ista matkustimme laivalla Bergen iin ja sieltä
junalla — suuremrnoista Bergen in vuoristorataa myöten —
Krislianiaan. Täällä me metsähallituksen meille antaman
oppaan avulla kävimme kaupungin metsissä retkeilyllä. Siellä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:42:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/27/0082.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free