Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
225
ra? on siis, että lisäkasvututkimukset tehdään alempana
runolla esim. rinnan korkeudella, että mitataan kaikenkokoisia
puita ja että sitäpaitsi tilapäiset asianhaarat, kuten kulojen
aiheuttama kasvun vähennys, varjossa kituminen j. n. e.,
ntetaan huomioon. Koska lisäkasvututkimuksien
tarkoituksena useimmiten on saada selville lisäkasvu viimeisten 20—40
j n. e. vuoden kuluessa on luonnollista, että vuosilustot ovat
luettavat pinnasta alkaen, sillä sydämmen kohta ainoastaan
aniharvoin vastaa samaa ikää.
Paitsi sitä että tällä tavalla koetetaan päästä selville
erimittaisten puiden läpimittakasvusta. on myös koitettava
luotettavalla tavalla määrätä keskimääräinen kuutiomäärän
lisäkasvu vuotta ja hehtaaria kohti. Koska tätä asiaa
tullaan lähemmin koskettelemaan myöhempänä hakkausmääristä
puhuttaessa, lienee tarpeeksi tällä kertaa mainita, että tähän
asti esim. kirkollisvirkatalojen metsiä jaettaessa käytetty
lisäkasvun laskemisiapa helposti voi antaa epäluotettavia
tuloksia, joten se on korvattava käytännöllisemmällä ja
epäsäännöllisiin metsikköihimme paremmin soveltuvalla tavalla.
Tämän jälkeen siirtyi komitea pohtimaan kysymystä
siitä, olisiko syytä, että Metsähallitus määräisi jonkun
yleisen menettelytavan, jota hakkausmääriä laskettaessa olisi
noudatettava. Tässä kysymyksessä oltiin sitä miellä, että
Metsähallituksen olisi omaksuttava yleinen menettelytapa,
jota jokaisessa hakkauslaskelmassa tulisi noudattaa,
kuitenkin niin, ettei tämä estä hyväksytyn yhteisen metodin
rinnalla käyttämästä jotain toista metodia, jonka toimitusmies
katsoo paremmaksi. Tällaisesta yhteisestä metodisia olisi
ensinnäkin se hyöty, että käy helpommaksi verrata tosiinsa
eri toimintamiesten laatimia hakkauslaskelmia ja toiseksi se
hyöty, että kun kerran löytyy Metsähallituksen jo alkuaan
hyväksymä hakkausmäärän laskuperuste, niin ei
Metsähalli-luksen enään jälestäpäin tarvitse ilman tarkempaa
motivee-rausta korottaa toimitusmiehen ehkä paremman metsän todel-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
