Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
234
lukuisilla mutta siitii syystä sitä kookkaammilla ojilla. Mo
nasti on työ täydelleen onnistunut, mutta useammin 011
sentään täytynyt ryhtyä täydentämään ojitusta lisäojilla.
Viittaan vaan niihin matkakertomuksiin, jotka ovat painetut
yhdistyksen julkaisuissa ja antavat selvän kuvan sikäläisten
yksityisten toiminnasta tällä alalla. — Valtio rupesi ojittamaan
v. 1898 ja on v:sta 19t)0 työhön käytetty vuosittain 150
tuhatta Kr. 6:tta pohjoista lääniä varten.
Nähtyäni osån Ruotsin metsäojituksia ja kulettuani mei
käläisiä metsittymään jätettyjä ojitettuja soita tarkastelemassa,
olen ruvennut uskomaan, että olipa suo millainen hyvänsä,
kyllä se kykenee metsää kasvamaan, kun vaan tarpeeksi
tiheään ja muutoin kunnolleen ojitetaan. Olen ollut
tilaisuudessa lukemaan läpi melkein kaikki Ruotsin
ojitusmetsän-hoitajain matkakertomukset heidän toimintansa ensi vuosilta.
Aluksi luulivat he vain matalamutaisten parhaitten soitten
metsänkasvuun soveltuvan ja kehoittivat valtion niitä ojitta
maan; vähitellen usko kasvoi sikäli kuin näkivät enemmän
onnistuneita ojituksia eri osissa maata ja viime aikoina eivät
enää ole koettaneet muita soita kuin niitä, missä on aivan
raakaa puhdasta rahkaa pinnalla enemmän kuin 2—3 dm
Raaka rahkasuo on ojitettava perin huolellisesti, tiheään
ja syvään jos mielii sen saada mitään kasvamaan, sillä rahka
sammal pidättää vettä monin kerroin suuremmalla voimalla
kuin muut kasvin jätteet. Korkeammista kasveista syntyneet,
helposti lahoavat ja ravintorikkaat, tiiviit suot metsittyvät
usein ihmeteltävän vähällä työllä.
Mainitsin jo äsken, että on luultu matalamutaisten soit
ten metsittyvän helpommin kuin syvämutaisten. Niin kyllä
lieneekin. Meidän suommehan eivät ole homogenisia
laadultaan, vaan ovat eri kerrokset syntyneet erilaisista kasveista.
Varsinkin niissä soissa, jotka ovat järvien jätteitä tai
tulvamaista syntyneet, ovat pohjakerrokset parempia kuin pinta
Mitä syvempi suo on, sitä enemmän on pinnalla rahkaa ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
