Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
94
kuvitella toimitusmaamittareille mitä parhaimmaksi. Kun
uudisasukas sittemmin on saanut suuren manttaalin ja sen
nojalla laajan metsäpalstan, on tämä usein joko myyty
sahayhtiöille tai muuten raiskattu ja koko talo sekä sen maan
viljelys ovat jääneet rappiolle, jopa on talo joskus tullut
vero-hylyksi, joka sittemmin, nyt metsättömänä ollen, on jälleen
yhdistetty kruununmaahan. Tällaisissa tapauksissa on tietysti
valtiolle ja sen metsätaloudelle tapahtunut suoranainen
vahinko asutuksen siitä lainkaan hyötymättä. On ymmärrettii
vissä, että metsänhoitomiehet tällaisia esimerkkejä
nähdessään karsain silmin katselevat kruununmaiden luovuttamisia
uudisasutukselle. Ja myönnettävä onkin, että on olemassa
jotain kieroa voimassa olevissa kruununmaiden viljelykselle
luovuttamista koskevissa määräyksissä vuodelta 1892, koska
yksityiset sen nojalla melkeinpä vaivalta voivat rikastua
valtion kustannuksella. Sitäpaitsi on 1892 vuoden asetus
saanut aikaan sen, että uudistalojen perustaminen kruununmaalle
pitkiksi ajoiksi on melkein kokonaan lakannut. Täydellinen
arvostelu tästä asetuksesta lienee kuitenkin tarpeeton, koska
yleisesti jo tunnustetaan että uudet määräykset asiassa ovat
tarpeen vaatimia.
Suosiirtotat. Tilattoman väestön alakomitea on mietinnössään vuo
delta 1904 tehnyt ehdotuksia myös tässäkin suhteessa,
ehdottaen m. m. että kruununmaita asutettaisiin perustamalla
n. s. suosiirtoloita. Ehdotettua järjestelmää vastaan voi
mielestäni kuitenkin tehdä muutamia oikeutettuja muistutuksia,
vaikka se periaatteellisesti onkin hyvin miellyttävä.
Suo-siirtolajärjestelmä kysyy ensiksikin tuntuvia valtion
myönnettäviä rahamääriä, vaikk’ei takeita ole asutuskokeitten
onnistumisesta, ja tämä on mielestäni painavin epäkohta. Toiseksi
tulee suosiirtolalla, jos sen mieli menestyä, olla erittäin sopiva
asema kulkuneuvoihin ja menekkipaikkoihin nähden. Multa
tällaisia paikkoja, jotka samalla olisivat hyviä viljelysmaita,
on kruununmetsissämme hyvin vähän. Kolmanneksi edellyl-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
