Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 23. Jälkimmäiset Austmannalaaksossa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
APUA.
415
lailla, kun toiset söivät. Tuuman vahvuisia leipäviipaleita
leikattiin, niiden päälle levitettiin puolentuuman vahvuiselta voita,
ja voin päälle pantiin läskiä, ja päälle juotiin kahvia––»
»Kun vielä olimme syömässä», jatkaa Dietrichson,
»kuulimme pari laukausta niemeltä, jossa olin tavannut
grönlantilaiset, ja heti näkyi kaksi miestä kukkulalla niemen tällä puolen.
He tulivat leirille ja antoivat meille kirjeitä Umanakista: yhden
siirtokunnantoimitsija Bistrupilta ja toisen muutamalta
grönlantilaiselta, kirjanpainaja Mölleriltä (molemmat Godthaabista ja
käymässä Umanakissa), sekä kolmannen saksalaiselta
lähetyssaarnaajalta, hra Heinckeltä. Paitse kirjeitä, oli heillä hroilta
Bistrupilta ja Heinckeltä virvoituksia, jotka vielä olivat
kajakeissa.
»Nämä kirjeet meitä ilahduttivat suuresti ja tekivät
selittämättömän hyvän vaikutuksen; sillä niiden lämpimät ja
sy-dämmelliset sanat ilmaisivat meille, että pian tulemme ihmisten
luo, jotka vilpittömästi iloitsevat tulostamme ja ottavat meidät
vastaan avosylin.
Kaksi kajakkimiestä, jotka oli lähetetty Umanakista, jäi,
kuten on jo mainittu, leiripaikalle, vaan Terkel ja Hoseas
palasivat heti. Kristiansen ja Balto lähtivät Umanakin miesten
kanssa hakemaan tavaroita kajakeista niemen luota.
»Kun he palasivat uusien tavaroiden kanssa,» sanoo
Dietrichson, »niin tuli taas juhlallinen myttyjen purkaminen.
Huudettiin aina joka eri tavaralaadun nimi, ja kun yksi huusi
arrak-kia, toinen sokeria ja sitte kolmas kynttilöitä, niin heti teimme
yhteisen päätöksen, että vietämme iltaa teltassa juoden
arrakki-totia. Kun jo oli myöhäinen, niin ryhdyimme heti siihen;
keitettiin vettä, pantiin sokeria ja arrakkia sekaan. Punssimme ei
tuntunut olevan hyvin väkevää, sillä Balto oli keittänyt
kohtuuttomasti vettä. Siitä ei kuitenkaan ollut vahinkoa, sillä kun
kaikki kävi ympäri, niin se olikin palo viinaa, jota punssiin
käytettiin; väkevämpää ei olisi voinutkaan juoda. Sellaisenaan
kuin se nyt oli, maistui se erinomaiselle.»
Balto, asiantuntija tässä suhteessa, sanoo kertomuksessaan,
että »punssi tulee ohutta, kun yhdestä pullosta paloviinaa on
valmistettava 6 pulloa punssia; — se ei maistunut kerrassaan
millekään.»
»Sikareitakaan ei puuttunut, ja pian me lähetimme vai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
