Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 28. Päiväkirjamuistiinpanoja Sardlokista ja Kangekista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
460
PÄIVÄKIRJAMUISTIINPANOJA.
pää» — milloin kertoi joukon asioita, joita en ymmärtänyt aina
itsekustakin paikasta, jonka ohi kulimme; väliin hän,
nähdessään telkkäparven tulla lentävän, teki uskomattomia
ponnistuksia saadakseen ajoissa pyssyn kajakista; kerran se hänelle
onnistuikin, vaan silloin hän ampui ohi, sillä hän ei ollut mikään
erinomainen pyssymies. Väliin hän karjui, että hänen pitää
mennä maalle, ja sitte hän souti, minkä jaksoi maata kohti
tyhjentääkseen kajakin, joka oli puolillaan vettä. Se nimittäin
oli, niin kuin kaikki muukin sen miehen omaisuus, hyvin
huonossa kunnossa ja vuoti armottomasti.
Ilta oli pimeä. Satula ja muut huiput seisoivat uhkaavan
näköisinä ja sulkivat vuonon itäpuolen. Vaan näiden yli
välkkyi tähtitaivas hohtavassa loistossa, ja kun me soutelimme
äänettöminä vierekkäin, niin ei kuulunut muuta ääntä kuin
airojen loiske ja veden kohina kajakkien kupeessa.
»Vihdoin kun me käännyimme muutaman niemen
ympäri, vilkkui ystävällinen valo maalta, ja me olimme perillä.
Tohtori oli tullut vähän ennen meitä. Omituinen viehätyksensä
oli siinä, kun konttasi käytävän läpi, ja tuli pieniin huoneisiin
sekä otettiin vastaan ja suositeltiin eskimolaisella
vierasvarai-suudella.
»Minä olen asettunut asumaan vanhan katekeetan Johan
Ludvigin luo, jossa nyt olen. Paitse häntä ja minun
vähäpätöistä persoonaani, asuu täällä hänen vaimonsa, heidän yksi
tyttärensä ja yksi nuori poikansa. Johan Ludvig kertoi
minulle ylpeydellä, että hänen isoisänsä oli ollut norjalainen ja
oli uskomattoman väkevä mies. Hän itse nuorempana oli ollut
hyvä pyytömies, vaan nyt hän ei enään kule kajakilla; hän
on 70 vuotias. Hänellä oli ollut useampia poikia, jotka olivat
reippaita pyytömiehiä, vaan kaksi oli hukkunut merellä; yksi
18 vuotias poika on kotona, vaan hänestä ei ole pyytömieheksi;
vanhemmat eivät uskalla laskea häntä merelle.
Johannes, neljäs poika, joka kerran oli Sardlokin ylpeys,
makasi meidän tullessamme penkillä, kalpeana ja kuihtuneena;
hänellä oli keuhkotauti. Hänen kuiva yskänsä viilsi korvia,
eikä hän voinut syödä paljo mitään. Vaan maatessaankin siinä
ilman toivoa, että koskaan enään nousee, kaikki hänen
ajatuksensa liikkuivat pyynnissä ja elämässä ulkona. Muistot
entisiltä ajoilta, kun hän oli paikkakunnan paras pyytömies, sukel-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
