Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
6
Gr,TJ T E N B E R O
N:o 28 (4)
så ock å Aftonposten. Åt bestyreisen gafs i
uppdrag att framföra detta föreningens beslut och i
öfrigt, om så påfordrades, konferera med
Aftonpostens ansvarige redaktör, lektor Gråsten.
Efter detta pågick underhandlingar mellan
lektor G. och föreningens bestyrélse utan att
något tillfredsställande resultat kunde ernås.
Följden häraf var, att ett nytt möte utlystes, hvilket
beslöt öfverlämna frågan till förbundsstyrelsens
afgörande.
Vid extra sammanträde, som
förbundsstyrelsen hade i anledning häraf, utsågs en deputation
af fyra personer, hvilka fingo i uppdrag att
uppvakta lektor G. och på god väg söka få denne
att frångå sitt beslut, att införa obligatoriskt
söndagsarbete.
Deputationen från förbundsstyrelsen blef af
lektor Gråsten emottagen på det förbindligaste.
Resultatet blef att ingen skulle tvingas att
arbeta om söndagarna, utan skulle Aftonposten
anskaffa en sättmaskin *), som skulle utföra det
erforderliga söndagsarbetet. Med detta besked
nöjde sig deputationen och afgick med ett: god
fortsättning.
Hvad som föranledde organisationen att så
strängt hålla vid att något obligatoriskt
söndagsarbete ej skulle godkännas å Aftonposten var,
att de andra platstidningarna oförtöfvadt hade
framkommit med enahanda fordran, att också
införa obligatorisk söndagsarbete. Följden hade
varit, att vi åter hade haft söndagsarbete å alla
tidningar. Alldeles såsom fordom !
Af lektor G:s yttrande framgår således, att vi
med det snaraste ha att hittorvänta den första
sättmaskinen. Vi kunna ej annat än glädja oss
öfver, att Aftonposten inforskrifver en
järnkollega åt sättarena. Vissa tidningsmän — i
hvilkas tankar det tyckes vara fullt af sättmaskiner
— skola väl, sedan de sett huru maskinen
funktionerar uppgifva tanken på att införskrifva
sådana för att ej genom desamma bli ruinerade.
Vi hade tänkt oss, att något utförligare orda
om maskinsättning men lämna det tils vidare
för att undgå den orätta misstanken att det blefve
hållet i en partisk anda och införa i stället här
nedan Svensk Typograftidnings opartiska
utlåtande om Aftonpostentrasslet och sättmaskinen.
Konflikt i Helsingfors. För någon
tid sedan meddelades från Helsingfors, att konflikt
utbrutit å Aftonpostens tryckeri.
Anledningen till konflikten var, att tidningen
i sin prenumerationsanmälan utlofvat att under
detta år utgifva sin tidning äfven på
måndags-morgnama (en egendomlig tid för Aftonposten!),
utan att personalen hade någon den ringaste
aning om denna förändring.
Att detta förhållande väkte ovilja bland
typograferna är icke att förvåna sig öfver, då man
vet att sedan några år tillbaka sådan
öfverenskommelse kom till stånd mellan tidningsegarna
och typograferna, att för undvikande af
söndagsarbete de dagliga morgontidningarna skulle på
måndagarna först utgifvas vid middagstiden.
Nu kunde det ju vara en reklam god nog
äfven för en aftontidning, att under storfisket vid
årsskiftet framhålla sig skola vara morgonkry
om måndagarna (annars en svår dag för
mor-gonfriska!), men det skulle vara att dels rubba
ën god princip och dels att göra orättvisa mot
öfriga dagliga tidningar, om typograferna utan
vidare funnit sig i det och åter infört det. redan
förut afskaffade söndagsarbetet.
Enigheten tyckes ha medfört godt resultat, ty
Aftonposten har icke kunnat utkomma på
morgnarna.
Under denna konflikt har, liksom vid nästan
alla sådana å tidningstryckerier, busen körts fram
för att värka som afskräckande exempel. Denna
buse är den vanliga i skepnad af sättmaskinen.
Vi säga nu som förut: sättmaskinerna kunna
vara bra för dem som ha råd att hålla sig med
dem och som fordra en mängd arbete utfört
under mycket kort tid, men arbetet blir betydligt
dyrare än handsättning. Maskinerna spela en
stor roll vid världsbladen, där minuten är
viktigare än timmen hos oss. Man må dock icke
förglömma att maskinen äfven är af natur att
underlätta arbetet för sättaren och förskaffa denna
högre betalning för sitt arbete samt lindrigare
arbetstid.
Maskinen tager dock icke bort tillfällen till
konflikter, sådana som den i Helsingfors utbrutna,
*) Om s& skulle fordras skulle lektor G. själf skota
maskinsättningen.
utan det blir lika nödvändigt att med som utan
detta vidunder arbeta i samförstånd, ty
maskinen arbetar icke själf.
Kommer härtill att en maskin måste skötas af
två personer och utför arbete för tre samt icke
kan arbeta oafbrutet, så finner man lätt nog att
det just icke är så lyckligt valdt detta ständiga
hot om sättmaskiner, så snart typograferna våga
framhålla synpunkter som kunna vara t. o. ra.
mycket behjärtansvärda.
Tariffiasia Rumäniassa.
Viime joulukuussa saapui Rumänian
Kirjaltaja-yhdistyksen „Gutenbergin" johtokunnalta
Kansainväliseen Kirjaltajain keskustoimistoon kertomus,
jossa kuvataan Rumänian kirjaltajain nykyistä
asemaa. Katsoen tämän kertomuksen tarkkaan
ja perusteelliseen muotoon, julkaisemme siitä
seuraavat kohdat.
„Arvoisat Työtoverit!
Noin kymmenen vuotta takaperin julistivat
Rumänian pääkaupungin, Bukarestin kirjaltajat
yleisen työlakon, vaatien työajan lyhentämistä
kymmenestä tunnista yhdeksään sekä muutamia
muita parannuksia työoloissa, erittäinkin
varmojen sopimusten määräämistä oppilaita otettaessa
sekä niiden lukumäärän rajoittamista, joka
melkein kaikissa Rumänian kirjapainoissa oli
ulos-oppineiden lukumäärää suurempi, lukuunottamatta
kuninkaallista kirjapainoa, jota ei sovi moittia.
Tämän lakon aloittivat kirjaltajat ilman
Gu-tenberg-yhdistyksen välitystä, ilman
minkäänlaisia valmistuksia ja omaten varoja tuskin 3:n
päivän ajaksi, vieläpä huonolla työajalla - toisin
sanoen oloissa, joissa lakkolaisilla ei saattanut
olla pienintäkään voiton mahdollisuutta.
Lakkolaiset, joiden oli taisteleminen ei ainoastaan
isäntiä ja kurjuutta vastaan, vaan myöskin
polisi-mahtia vastaan, joka suosi työnantajia, saivat
muutaman päivän perästä isännät myöntymään
työajan lyhennykseen Bukarestin suuremmissa
painoissa yhdeksään tuntiin ja 4 eli 5:ssä
pienemmässä painossa yhdeksään ja puoleen tuntiin
päivässä. Myöskin saivat kirjaltajat aikaan
muutamia muita parannuksia, varsinkin työpalkoissa.
Tämän voittivat he ainoastaan erinomaisen
yksimielisyytensä ja ankaran vastustuskykynsä avulla.
Tämän ajan jälkeen eivät kirjaltajat, vaikka
ovatkin eläneet kyllä sietämättömissä oloissa,
ole asettuneet isäntien tahtoa vastaan, jotka
vähitellen valtaansa kartuttamalla ovat kohonneet
rajattomiksi herroiksi ei ainoastaan meidän
työkykymme yli, vaan myöskin työntekijän elämän
ja surkean olemuksen sekä hänen perheensä ylitse.
Gutenberg-yhdistyksen jäsenten koko toiminta
on rajoittunut ainoastaan siihen että saataisiin
kaikki kirjapainontyöntekijät yhtymään
yhdistykseen, sekä vastustusrahaston kartuttamiseen,
rahaston, joka turvaisisi meidän asiaamme siinä
tapauksessa, että kirjaltajat, huomaavat
välttämättömäksi jälleen ryhtyä lakkoon.
Ja viimeisten kuuden vuoden ajalla onkin
meidän onnistunut liittää yhdistykseemme suurin
osa kirjapainontyöntekiiöitä. Kun niiden
lukumäärä siihen aikaan oli korkeintaan 300, joista
ainoastaan 120 kuului yhdistykseen, niin on niitä
Bukarestissa nykyään noin 500, joista 411 ovat
Gutenberg-yhdistyksen jäseniä ja suorittavat
säännöllisesti maksunsa. Näistä työskentelee noin
120 Kuninkaallisessa kirjapainossa ja muut ovat
pääkaupungin eri painoissa.
Kuninkaallisessa kirjapainossa noudatetaan
H. M. Kuninkaan antamaa ja virallisessa
sanomalehdessä julkaistua ohjesääntöä, jossa työntekijäin
edut ja työntekoehdot ovat niin tarkoin
määrätyt, ettei kellään ole mitään muistuttamista.
Työtä tehdään 8 ja puoli tuntia päivässä;
sunnuntai- ja juhlapäivinä on työnteko jyrkästi
kielletty, palkka maksetaan säännöllisesti
kuukausittain ja siellä ansaitsevat työntekijät
runsaammin kuin muissa painoissa. Ylityöstä maksetaan
korotusta 25 penniä tunnilta, oppilasten luku on
rajoitettu 20:neen kaikissa työhuoneissa, joissa
yhteensä on noin 200 kirjaltajaa. Kunink.
kirjapainon palkkatariffi, joka saattaisi olla kaikille
kirjapainonomistajille oivallisena ohjeena, on niin
hyvin laadittu, että sitä noudattaen kummatkin,
sekä työntekijät että isännät saisivat
toimeentulonsa, jos jälkimäiset vain tahtoisivat sen ottaa
käytäntöön, sen sijaan että he ovat ryhtyneet
tuohon turmiolliseen kilpailujärjestelmään, jota
tätä nykyä onnettoman työntekijän vahingoksi
harjoitetaan.
Huomatessaan nuo uudet toimenpiteet, joihin
yhdistys on ryhtynyt sekä työntekijäin yhäti
karttuvan yhtenäistymisen (solidarität), jotka
liittyvät yhdistykseen ja ahkeraan pitävät
kokouksia. joissa innokkaasti keskustelevat
asioitansa, älysivät isännät, että se vaara, joka muka
uhkaa heidän omia etujansa, tulee yhä
suuremmaksi ja suuremmaksi ja että kaikki yhdistyksen
kuristamiseksi sekä sen jäsenten toimien
ehkäisemiseksi käytetyt varat ovat hyödyttömästi tuh-
latut. Katkeroittuneina meidän yhdistystämme
kohtaan ja koettaen yhä enemmän ja enemmän
syrjäyttää meitä toimesta, ottavat isännät
rajattomasti oppilaita, ja kiiruhtavat näiden
valmistamista niin, että lie voisivat käyttää niitä siinä
tapauksessa, että me ryhtyisimme vaatimukseen
saavuttaa uusia, parempia työntekoehtoja.
Bukarestin 29 eri kirjapainossa on 350
ulos-oppineen rinnalla 263 oppilasta! Melkein
kaikkien näiden oppilasten täytyy tehdä työtä 14—16
tuntia päivässä, varsinkin sanomalehtityössä, ja
nämä ovat noin 12—14 vuoden ikäisiä.
Ottaessaan näitä lapsukaisia oppiin, riistävät isännät
heiltä kaiken inhimillisyyden tunnonkin itsensä
ylitse. Kunink. kirjapainossa sitävastoin
työskentelee 120 latojan ohella ainoastaan 12
oppilasta, joita erityinen opettaja johtaa, eikä
heidän tarvitse olla työssä kauvemmin kuin
ulos-oppineetkaan.
Siinä määrässä kuin isännät ovat katsoneet
itsellänsä olevan oikeutta rääkätä noita
säälittäviä lapsiparkoja jotka ovat joutuneet heidän
mielivaltansa alaisiksi, niin on muun työväestön
täytynyt nähdä se surkeus, että heidän kurjan
pieniä palkkojaan on vieläkin hoikennettu,
’samalla kun muut työntekoehdot ovat käyneet yhä
tukalammiksi.
Jokapäiväisiä sanomalehtiä esimerkiksi, jotka
vaativat sekä päivä- että yötyötä, ladotetaan ja
painatetaan samoilla työntekijöillä, joiden täytyy
ilman mitään järjestystä tehdä työtä yöt ja
päivät, eikä heiliä ole edes oikeutta ilman isännän
tahi faktorin lupaa pitää päivällis-ja
illallisruoka-aikaakaan.
Saadaksemme näitä epäkohtia korjatuksi,
olemme mc koettaneet turvata itseämme kaikilta
vaaroilta, ja siinä tarkoituksessa olemme
muodostaneet Gutenberg-yhdistyksen yhdeksi ainoaksi
kirjaltajaliitoksi,’ joka käsittää kaikki Rumänian
suurimmat kaupungit, sitäpaitsi maaseututoverit
ovat meille mahtavana varajoukkona, joista useat
ovat jo yhtyneet liittoon ja esimerkillänsä
ke-hoittavat toisia tekemään samoin.
Asiain tällä kannalla ollen olemme varmat
siitä, ettei isäntien olisi yhtä helppo kuin ennen
täyttää meidän paikkojamme rumänialaisilla
työntekijöillä, siinä tapauksessa että meidän olisi
pakko turvata lakkoon.
Ilolla saatan Teille vielä ilmoittaa, että
liittomme on onnistunut päästä vuorovaikutukseen
naapurimaittemme Itävallan, Unkarin ja
Bulgaa-rian Kirjaltajaliittojen kanssa, niin että voimme
olla varmat niiden moraalisesta kannatuksesta,
joka estää työvoiman tunkemasta meidän
tiellemme lakkoliikkeen ilmaantuessa.
Selvään nähdessämme ne epäkohdat ja
vaarat jotka, työntekijöitä yhä enemmän uhkaavat
ja tätä v&aranalaisuutta vähentääksemme
kutsuimme me kaikki pääkaupungissa olevat
yhdistyksen jäsenet kokoukseen, jossa kaikista
parannusta kaipaavista asioista tarkkaan
keskusteltiin, ja lopuksi valitsi kokous ykismielisesti
valiokunnan, joka liitonjohtokunnan kanssa laati
mietinnön ja’ lähetti sen isännille, jossa
mietinnössä selviteltiin kirjaltajien nykyään kovin
tukalata asemaa sekä tuota io kauvan
huomattua välttämättömyyttä, että kaikissa kaupungin
kirjapainoissa, paitsi valtion painoa, olisi
noudatettavaksi otettava yhtäläinen yleinen
palkka-tariffi.
Tämän mietinnön ohella annoimme isännille
myöskin ehdotuksen yleiseksi palkkatariffiksi, ja
pyysimme samalla heitä määräämään edustajia,
jotka yhdistyksen asettamien edustajien kanssa
ryhtyisivät keskustelemaan ja valmistamaan
yleistä tariffia, joka sitte annettaisiin isäntien ja
kirjaltaj ayhdistyksen hyväksyttäväksi.
Herrat kirjapainonomistajat, jotka ovat
keskenään perustaneet yhdistyksen, päättivät
ensi-mäisessä kokouksessaan, että he eivät ainoastaan
hylkää tuota tariffiehdotusta, vaan myöskin kaikki
muut kirjaltajien lähettämät pyynnöt.
Tämän isäntien hylkäävän menettelyn
johdosta pitivät kirjaltajat suuren kokouksen, jossa
yhdistyksen jäsenet tarkan harkinnan ja
keskustelun perästä yksimielisesti äänestivät ja
periaatteessa kannattivat yleistä lakkoa. Kokous antoi
Johtokunnan tehtäväksi vakavasti miettien
järjestää tätä painavata asiaa, sekä määrätä päivä
ja hetki yleisen lakon alkamiseen".
Den moderna stilen i typografin.
Under denna rubrik uttalar sig direktören för
den typografiska fackskolan i Paris Arnold
Muller i den af honom för 1899 utgifna typografiska
kalendern ..Annuaire de VImprimerie" om den
moderna typografiska strlen på följande sätt:
För att rätt kunna uppfatta en stil bör den
bedömas på ett visst afstånd, sedan den lefvat
och betecknat en epok. Detta är just icke ännu
möjligt beträffande den nya stilen; ty hvad man
intill våra dagar har sett däraf är ännu icke
frigjord t från famlande försök att fastställa de
karaktäristiska dragen i ett definitivt system. Där-
I^T cTöröËen cFörßunàeis cfieservfonà! -k
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
