Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
68
GUTENBEEG
N:o 35 (11)
Herroille Hiskiaalle ja V. B:lle.
Olette katsoneet hyväksi julkisuudessa alkaa
moittia menettelyäni liiton kokouksessa. Arvellen
ettei kiista siitä asiallemme ainakaan ole eduksi,
jätän Teille -tällä kertaa" vastaamatta.
.7. A. Snell.
Vastaus X:lle
Gutenbergin 34 (10) numerossa otatte
maalatak-senne Kansankirjapainon oloja oikein mustalla
tavalla: Koska tuossa kuvauksessanne valehtelette niin
häpeämättömästi ja lisäksi sätitte »epäkohdista"
aivan viantonta henkilöä, faktori P. Pengertä, niin
katson velvollisuudekseni hieman asioita selittää.
1) Väitätte lehteä leviävän yli 5000. Voin
ilmoittaa lehden tai paremmin sanoen tilapäisten
lehtien — Haminan Sanomat on nimittäin lakkautettu —
painoksen olevan nykyään 3,600 eli siis puolet mitä
te sanotte. Tuon 5000 kai saitte siitä että lehdet
valmiiksi tullakseen täytyy painaa kahdesti, kun
kone on niin pieni että voidaan painaa vain 2 sivua
kerrallaan, ja te luulitte sisä- ja ulkosivuja eri
lehdiksi.
2) Painossa on kesäkuun 1 p:stä aikain ollut
kaksi ja nyt 5 päivää kolme, — tuo kolmas
koetteella, ja lisäksi kesäkuun 1 p:stä aikain 2
juoksu-poikaa, jotka ollen alle 15 vuoden työskentelevät
vain puolen päivää ollen vuorotellen painossa.
La-tojataitureita on kaksi, painajana on kaksi kuukautta
nyt ollut taituri, sitä edellisenä viitenä kuukautena
oppilas, joka sitten tuli taituriksi.
3) Puheenne oppilasten erottamisesta on valhe.
Eräs oppilas erosi keväällä siksi että kätensä tuli
kipeäksi ja toinen erotettiin huolimattomuutensa
takia eikä siksi ettei kontrahtiin suostunut. Ettei
meillä oppilaita siksi eroteta etteivät kontrahtiin
suostu, selviää siitä, että toisella noista kauvemman
aikaa olleista oppilaista ei ole kontrahtia ja hän on
painossa ollut jo neljättä vuotta ja jos tahtoo
edelleenkin pysyä ja siivosti käyttäytyy, saa kontrahditta
olla painossamme työskentelemässä oppiaikansa
loppuunkin saakka. Siis olette todellisen oppilasmäärän
kertoneet kahdella, kuten lehden todellisen
painoksenkin.
4) Turhaan sätitte faktori Pengertä
palkanmaksuista, sillä niiden kanssa ei hänellä ole mitään
muuta tekemistä kuin kirjoittaa palkkauslistan. Minä
palkat maksan. Palkkaa suoritetaan tosin kuun
viimeisenä päivänä, mutta saa 15 p:näkin jo rahoja jos
tahtoo väliaikaisen kuitin antamalla, jotka rahat
sitten tilistä kuun lopussa vähennetään. .Ta tällaiseen
maksutapaan ovat varsinaiset työmiehemme —
tuollaisia matkustavia „ammattitarkastajia", joita tekin
kai olette cn tiedä olleet tyytyväiset. Kunnolliset
työmiehet kyllä tuollakin maksutavalla tulevat
toimeen täällä Haminassa, mutta — sen myönnän — ei
juopottelevat kulkurilatojat, kun heillä ei vieraita
ollen paikkakunnalla ole tilaisuus lainata rahoja
juo-niahalunsa tyydyttämiseksi eikä painostakaan saa
rahoja kuin kahdesti kuussa.
Mitä tulee tähän »loistavaan affääriin", niin
lois-tavahan se on tosiaan. Ham. S:t antoi näet viime
vuonna, vaikka lähteekin ilmoituksista »suuret,
summat" voittoa 535 nv.kaa ja edellisenä vuonna melkein
pennilleen saman määrän — tappiota. Ja paino
antoi voittoa — 8 m. 47 p. Kannattaahan sitä
työmiehen palkkoja korotella, kun isännät pistävät
tuollaiset voitot taskuunsa, vai mitä X.? Mitä painon
sulkemiseen tulee, niin sen katson edullisemmaksi
kuin suostua siihen palkkatariffiin, jonka liittohallitus
on laatinut. Sen hyväksymällä hankkisin yhtiölle
noin 3000 markkaa vuodessa velkaa.
Ja lopuksi. Kun nimenomaan haukutte henkilöä,
niin pankaa nimenne rehellisesti näkyviin.
Pelkuri-raukka turvautuu toista sättiessään X:iin ja muihin
samallaisiin nimimerkkeihin.
Haminassa. 5 p. lokak. 1899.
Eri. Wirkki.
Kansankirjapainon isännöitsijä.
Uutisia. Notiser.
— Hvad tidningarna säga om tariffen.
I »Åbo Underrättelser’ n:o 273 ingår ett bref frän
Helsingfors, där det behandlas om det af sista
förbundsmöte godkända, hela landet omfattande
lönetariff.
I)å vi jämföra dessa uttalanden med de hätska
utfall, några af landets tidningar — bl. a.
Tygograf-bladet — riktat mot vara sträfvanden, kunua vi ej
uraktlåta att uttala vårt sympati för saken.
Försiktigheten påbjuder dock, att tidningen —
eller kanske rättare sagt, författaren till skrifvelsen,
som synes stä i nära förbundskap med arbetsgifvare
— ej inlåter sig i närmare detaljgranskning af
tariffen i sin helhet.
Bl. a. skrifver tidningen:
»Af stor betydelse, åtminstone för boktryckerierna
i Helsingfors, är det, att denna lönetariff antagits
att gälla för bela landet, Tv därigenom ställes
konkurrensen med boktryckerierna i en del mindre
landsortsstäder pä en sundare fot. Det är nämligen
en känd sak, att boktryckerierna i Helsingfors ej
kunna konkurrera med officiner i en del andra
städer, t. ex. i Kuopio, där en stor mängd
tryckcriar-beten härifrån utföras, ehuru det ingalunda råder
öfverflöd pä arbete ä hufvudstadens tryckerier.
Orsaken är den, att sättningen och tryckningen med
den här rådande och at’ tryckeriegarene vid den
senaste typografsträjken godkända tariffen ställer sig
vida dyrare än t. ex. i Borgä och Kuopio, där man
dessutom arbetar till betydlig del med elever. Då
skilnaden i aflöningen för arbete, som utföres i
Helsingfors och Kuopio, enligt den nya tariffen endast
blefve 10 proc. och (lä tariffen dessutom fastställer
antalet elever, som fä finnas å tryckerierna, så
utjämna dessa omständigheter betydligt
konkurrens-förhallandena.
1 dagarna torde denna tariff öfversändas till alla
tryckeriegare i landet, som 2 månader därefter böra
afge svar ät förbundsstyrelsen. Afgifves ej sådant
så anser förbundet tariffen utan vidare antagen. Om
tryckeriegarne emellertid ej skulle följa tariffen, sä
betraktas det som tariffbrott med ty åtföljande straff,
bestående sannolikt däri, att förbundsstyrelsen
proklamerar sträjk ä det beträffande tryckeriet.
Hvad tryckeriegarena ä sin sida skola svara å
tariffen är omöjligt att på förhand säga. Att antaga
densamma oförändrad, torde dock näppeligen komma
i fräga. I detta som i andra fall är det väl önskligt
att man underhandlar för att komina till det för
hvardera parten bästa möjliga resultatet. Att
princi-palerne fa ha sitt ord med i laget, då det gäller
aflöningsfrågan, och att jämväl deras åsikter vinna
afseende, är väl ej mer än rätt och billigt. Men å
andra sidan torde principalerne ej heller kunna
af-visa bela förslaget med de förbättrade löneförmåner,
som äskas. Åtminstone i Helsingfors, där
levnadskostnaderna i alla afseenden befinna sig i starkt
stigande och redan nu äro exceptionelt höga.
Skulle det emellertid inträffa, att man ej uppnår
enighet i tariffrågan, så är eventualiteten al en
typografsträjk ej utesluten, hvilket emellertid vore
i hög grad att beklaga. Ty sträjk är ett tveeggadt
svärd, som sårar båda parterna".
Tidningen synes dock tro sig ha gått alltför långt
i medgifvanden, dä denna, för att injaga skrämsel
hos tygografer, vet att man redan pä ett och annat
tryckeri för att skydda sig mot sträjk, umgås med
tanken att skaffa sättmaskinen
— Soaré anställes af Typ. fören.
Handarbets-afdelning i Brunshuset söndagen den 19
november kl. 7 e. in. Programmet upptager bland
annat teaterstycke (Rika morbror), sang, musik in. m.
Handarbetsafdelningen hoppas att
föreningsmedlem-marne sä talrikt som möjligt infinna sig
— Maskinsättaren. Ett utländskt
principalblad uttalar sig, enligt »Typ. Medd." på följande
sätt om maskinsättning och maskinsättare i
Nordamerika :
Maskinerna ha kostat boktryckaren 3,000
dollars pr stycke, och är maskinsättaren långsam,
så kommer detta på arbetsgifvarens konto. Men
denne vill naturligtvis förtjena så mycket som
möjligt, och för att maskinen skall vara rentabel,
måste därför maskinsättaren vara duglig. På
grund häraf ega yngre krafter företräde, emedan
de hafva bättre syn, äro behändigare och i
besittning af mera uthållighet än dem som uppnått
40-års ålder och tillbragt sin ungdom som
band-sättare.
En maskinsättares arbetslif måste räknas efter
kort måttstock, och hans värksamhet kan också
berättiga honom till hög lön för sitt arbete.
Har han varit en billig arbetare, så skall han,
när hans tid kommer att lämna platsen för yngre
krafter, försent erfara sin trista lott att icke i tid
ha tillräckligt eftertänksamt sörjt för sin framtid.
Lehden koko tulee olemaan 40 à 48 sivua 4:o ja
toimitetaan sitä suurimmalla huolella englantilaisten
ja amerikkalaisten ammattilehtien tapaan.
Lehti ilmestyy kerran kuussa ja maksaa se 7
kruunua 20 äyriä vuosittain.
Keholtamme tilaamaan tätä amuiattilehteä, jonka
tarkoituksena on muodostaa yhdysside kaikkien
pohjoismaisten ammatinharjoittajien välillä.
Näytenumero ilmestyy tämän kuun keskivaiheilla.
— Osakeyhtiö Kauppakirjapaino
(Aktiebolaget Handelstryckeriet) on otettu nimeksi ent.
Viktor Pettersson ja K:n kirjapainolle. Kirjapaino
sijaitsee nykyään uudessa komeassa huoncustossa
Tallbergin liikepalatsissa Aleksanterinkadun
varrella 21 ja on sitä melkoisesti laajennettu, m. m.
tulee tämän oheen perustettavaksi kemigraafinen
laitos.
— Uuden Suomettaren latomo on nyt,
uudessa asussaan, maamme muhkein ja tilavin
sanoma-lehtilatomo, se täytyy epäilemättä tunuustaa. Asken
valmistuneen, rotatsioonikonetta varten rakennetun
uuden lisärakennuksen yläkerran tilava sali on
asetettu taittajia ja ilmoitiislatojia varten, joten entinen
latomo, missä kaikki olivat yhdessä, on nyt kokonaan
tekstilatojien hallussa. — Vanhat käryävät ja pahalta
haisevat pctrooli-lamput ovat myös saaneet väistyä
nurkkaan ja sijaan on asetettu kirkas sähkövalaistus.
— Savonlinnan kirjaltajayhdistys vietti
8 p. lokak. S. T. Y:n juhlasalissa varsin onnistuneen
iltaman. Ohjelma alkoi pianon soitolla, jota esitti
rouva Luostarinen jonka jälkeen konemestari J.
Partanen piti onnistuneen puheen, jossa ensin kertoi
kirjapainon historiaa ja lopuksi valaisi kirjaltajani
merkitystä painotyössä sekä heidän
yhteispyrinnöis-tänsä varsinkin viimeaikoina. Kun taas oli kuunneltu
pianonsoittoa, esitettiin hauska näytelmä
»Naimahoni-inat", joka onnistuikin erinomaisen hyvin. Vielä oli
ohjelmassa lausuntoa, jonka suoritti neiti Atina
Salama, sekä-äänistä laulua herra Partasen johdolla ja
onnistunut kuvaelma »Luostarin kellot". Lopuksi oli
vilkasta tanssia.
— Iltaman toimeenpanee Helsingin
Kirjaltaja-yhdistyksen Käsitvöosasto Kaivohuoneella
sunnuntaina marrask. 19 p:nä. Ohjelma tulee olemaan
erittäin hauska ja vaihteleva, josta etusijassa voimme
mainita nauruhermoja vireilläpitävän 2-näytöksisen
huvinäytelmän »Rikas Eno"; laulua esittää täkäläisen
kirjaltajayhdistyksen mieskööri. Paljon muuta
hyvää kuuluu sitäpaitse olevan odotettavissa, josta
kyllä aikanaan tieto annetaan. Soittoa ja tanssia ei
suinkaan tule puuttumaan tästä hienomman
sukupuolen toimeenpanemasta iltamasta.
— „Nordisk Boktrycltarekonst" tulee
olemaan nimenä eräällä ammattilehdellä, jota tulevan
vuoden alusta julaistaan Ruotsissa. Jotta tämä lehti
tulisi mahdollisimman suurimmassa määrässä
tarkoitustaan vastaavaksi, ovat sen ulosantajat, veljekset
Lagerström, hankkineet sille avustajiksi eteviuipiä
ammattimiehiä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja
Suomessa, jotapaitsi muutamat taiteilijat ovat
luvanneet arvokasta apuaan.
Tämän aikakauslehden tarkoituksena on poistaa
sitä puutteellisuutta, joka tähän asti pohjoismaissa
on vallinut graafillisen ammattikirjallisuuden alalla.
Osotteita.
Liittohallitus.
Puheenjohtaja, hra J. A. Kosk,
Sentraali-kirjapaino.
Rahastonhoitaja, hra Fr. Saastamoinen,
Sime-liuksen kirjapaino.
Kaikki kirjeet osotetaan puheenjohtajalle ja
rahalähetyksét rahastonhoitajalle.
Tarkastusvaliokunta.
l:nen jäsen, hra A. Karjalainen, Simeliuksen
kirjap., Helsinki.
2:nen jäsen. Herra M. Molodkin, Uuden Auran
kirjapaino, Turku.
3:mas jäsen, herra Alb. Nordberg, Aamulehden
kirjap., Tampere.
Gutenbergin toimitus.
Herra O. A. Nyman, Ruoholahdenkatu 10.
NORDISK BOKTRYCKAREKONST
- SKANDINAVISK TIDSKRIFT FÖR «KATISKA YHKEXA
I medio af November Marraskuun
keskivai-utkomm. profnummer. heillä ilm. näytevihko.
HA AN DB O G reklamevæsen
erhålles — under halfva priset (6 häft. à 5 mark)
af A. Karjalainen, Helsingfors, Nylandsgatan 9.
S
chweizer Graphische
/Witteilungen * t *
talrika exempel . .
.......i accidens.
ßeställningar på löpands och
äldre kompletta årgångar
emottagas aj €mil Xehfeldt,
Helsingfors, Vladimirsg. 27.
paljon.........
accidenssi-esimerkkejä.
Olauksia kuluvalle ja
vanhoille vuosikerroille
vastaanottaa €mil lehfeldt,
fjel-sinki, Vladimirinkatu 27.
Helsingissä 1899.
J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
