Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
80
kallisesti lupaamalla, että tulisi samaa sisältämään kuin
muutkin sanomalehdet siihen aikaan, eli "ei juur’ niin mi-
tään”. Ja hallituksen piireissä Saima synnytti ankaraa suuttu-
musta ja pelkoa, sillä sen ajan koko waltiowiisaus oli siinä,
ett’ei saisi Suomesta kuulua mitään, wähiinmin olewien
olojen moitetta. Wiipurin läänin silloinen kuivernööri, wa-
paaherra Kasimir von Kothen — 1870-luwulla kouluyli-
hallituksen esimies ja suomalaisteii koulujen weriwihollinen
—— taisi olla se, joka sai Saiman lakkauttamisen aikaan.
Mutta senkin jälkeen samoin kuiii siiheii asti sensuu-
ria wastaan taistellessaan Snellman ajatteli ja todisti, että
sana on nuortea ase, Mahtawat saattoiwat tukkia hänen
suunsa hänen lehteänsä kieltämällä, nte saattoiwat nimittää
toisen miehen filosofiian prowessoriksi, kun paikka yliopistossa
oli ikään kuiii Sntellmania warteii tullut awoimeksi; wih-
doinpa kielsiwät yksityisopistonkin perustamista, johon hän
oli johtajaksi aiottu, riistäen samassa leiwän köyhäII perheet!-
isän kädestä" Mutta tämä kaikki ei auttanut. Yhtä wähän
kuin heikko hietawallii woi sywän joen kulkua pidättää, yhtä
wähän moiset salpaukset owat ajan pitkään saattaneet estää
wapauden, oikeudet! ja !valistukseti aatteita pyrkimästä askel
askeleelta eteenpäin. Se mahtawa herätys, jonka 1848 wuo-
den wallankumous toi mukattaan, se wieläkin kiihdytti tuota
ahjon sywyydessä kytewää tulta, joka pian ilmiliekkiin lei-
mahti, poltellen niitten sormia, jotka koettiwat walkeata sam-
muttaa.
Saiman ilmestymisestä luemme Suoinien sanomaleh-
distön historiassa uuden aikakauden alun, sillä mainittu
lehti, se se juuri kaikkein selwimmin, pontewimmin esitti niitä
ajatuksia, jotka meidän päiwiinune saakka owat olleet Suomen
kansalliseii kehityksen sywät syntysanat. Mutta huomattawa
on, että samaan aikaan nämä aatteet ikään kuin liikkuiwat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
