Opas Korkeasaarella kuvilla varustettu / 32 (1892) Author: Petrus Nordmann Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Ill. W. M.[=W. Meyer] Valtakotka.

elävät parittain kerran valitulla piirialalla, jota he
eivät jätä talvellakaaD, jos seudun riistapaljous sallii
heidän jäädä. Pesäpaikasta retkeilee pari joka
päivä saaliinhaulla usein samaan suuntaan. Silloin
pysyy toinen aina toisesta vähän jäljellä, kuitenkin
samassa korkeudessa, niin että se, mikä edelliseltä
on jäänyt, sitä varmemmin joutuisi jälkimmäisen
kynsiin. Kun molemmat näin
ovat päässeet alansa päähän,
kohoavat he noin sata metriä
ja ylemmäksikin sekä
palaavat tässä korkeudessa
vastakkaista suuntaa laveissa
vinkkuraviivoissa, etsien
saalistansa noin perinpohjin.
Niinkuin molemmat kotkat
yhdessä hankkivat ruokaa,
niin he myös yhteisesti
nauttivat saatua saalista, jolloin
usein syntyy riita
herkkupaloista. Jos kotka, kierrellessään korkealla
ilmassa, havaitsee saaliin maassa, laskeutuu hän
tavallisesti kierreviivan muodossa lähemmin
tähystel-läksensä esinettä, mutta sen tehtyään, vetää hän
äkkiä siivet ruumiisensa, heittäytyy pitkälle
ojennetuin, avatuin, kynsin, kuuluvalla suhinalla vinoon
maata kohden saaliinsa päälle ja iskee molempain
jalkainsa kynnet sen ruumiisen. Vaikka kotka kyllä
mieluummin syö saalista, jonka on itse pyytänyt,
ei hän kuitenkaan ole — hädän tullessa — mikään

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>