- Project Runeberg -  Raamattu /
Mk.8

Tema: Christian Literature
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Mk.8


  1.  Niinä päivinä, kun paljon kansaa taas oli koolla eikä heillä
      ollut mitään syötävää, kutsui hän opetuslapsensa tykönsä ja
      sanoi heille:
  2.  "Minun käy sääliksi kansaa, sillä he ovat jo kolme päivää olleet
      minun tykönäni, eikä heillä ole mitään syötävää.
  3.  Ja jos minä lasken heidät menemään syömättä kotiinsa, niin he
      nääntyvät matkalla; sillä muutamat heistä ovat tulleet kaukaa."
  4.  Niin hänen opetuslapsensa vastasivat hänelle: "Mistä täällä
      erämaassa kukaan voi saada leipää näiden ravitsemiseksi?"
  5.  Hän kysyi heiltä: "Montako leipää teillä on?" He sanoivat:
      "Seitsemän".
  6.  Silloin hän käski kansan asettua maahan. Ja hän otti ne
      seitsemän leipää, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, että
      he panisivat ne kansan eteen. Ja he panivat.
  7.  Heillä oli myös joitakuita kalasia; ja siunattuaan ne hän käski
      panna nekin kansan eteen.
  8.  Niin he söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät
      jääneet palaset, seitsemän vasullista.
  9.  Ja heitä oli noin neljätuhatta. Ja hän laski heidät luotansa.
 10.  Ja kohta hän astui opetuslapsineen venheeseen ja meni Dalmanutan
      seuduille.
 11.  Ja fariseukset lähtivät sinne ja rupesivat väittelemään hänen
      kanssaan ja vaativat häneltä merkkiä taivaasta, kiusaten häntä.
 12.  Niin hän huokasi hengessään ja sanoi: "Miksi tämä sukupolvi
      vaatii merkkiä? Totisesti minä sanon teille: tälle sukupolvelle
      ei anneta merkkiä."
 13.  Ja hän jätti heidät ja astui taas venheeseen ja lähti pois
      toiselle rannalle.
 14.  Ja he olivat unhottaneet ottaa mukaansa leipää, eikä heillä
      ollut muassaan venheessä enempää kuin yksi leipä.
 15.  Ja hän käski heitä sanoen: "Varokaa ja kavahtakaa fariseusten
      hapatusta ja Herodeksen hapatusta".
 16.  Niin he puhuivat keskenään siitä, ettei heillä ollut leipää.
 17.  Kun Jeesus huomasi sen, sanoi hän heille: "Mitä puhutte siitä,
      ettei teillä ole leipää? Ettekö vielä käsitä ettekä ymmärrä?
      Onko teidän sydämenne paatunut?
 18.  Silmät teillä on, ettekö näe? Ja korvat teillä on, ettekö kuule?
      Ja ettekö muista:
 19.  kun minä mursin ne viisi leipää viidelletuhannelle, kuinka monta
      vakan täyttä palasia te keräsitte?" He sanoivat hänelle:
      "Kaksitoista".
 20.  "Ja kun minä mursin ne seitsemän leipää neljälletuhannelle,
      kuinka monta vasun täyttä palasia te keräsitte?" He sanoivat:
      "Seitsemän".
 21.  Niin hän sanoi heille: "Ettekö vieläkään ymmärrä?"
 22.  Ja he tulivat Beetsaidaan. Ja hänen tykönsä tuotiin sokea, ja he
      pyysivät, että hän koskisi häneen.
 23.  Niin hän tarttui sokean käteen, talutti hänet kylän
      ulkopuolelle, sylki hänen silmiinsä ja pani kätensä hänen
      päälleen ja kysyi häneltä: "Näetkö mitään?"
 24.  Tämä katsahti ylös ja sanoi: "Näen ihmiset, sillä minä erotan
      käveleviä, ne ovat puiden näköisiä".
 25.  Sitten hän taas pani kätensä hänen silmilleen; ja nyt mies näki
      tarkkaan ja oli parantunut ja näki kaikki aivan selvästi.
 26.  Ja hän lähetti hänet hänen kotiinsa sanoen: "Älä edes poikkea
      kylään".
 27.  Ja Jeesus lähti opetuslapsinensa Filippuksen Kesarean kyliin. Ja
      tiellä hän kysyi opetuslapsiltaan ja sanoi heille: "Kenen
      ihmiset sanovat minun olevan?"
 28.  He vastasivat hänelle sanoen: "Johannes Kastajan, ja toiset
      Eliaan, toiset taas jonkun profeetoista".
 29.  Niin hän kysyi heiltä: "Kenenkä te sanotte minun olevan?"
      Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Kristus".
 30.  Ja hän varoitti vakavasti heitä puhumasta kenellekään hänestä.
 31.  Ja hän alkoi opettaa heille, että Ihmisen Pojan piti kärsimän
      paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden
      hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi, ja kolmen päivän perästä
      nouseman ylös.
 32.  Ja tämän hän puhui peittelemättä. Silloin Pietari otti hänet
      erilleen ja rupesi häntä nuhtelemaan.
 33.  Mutta hän kääntyi, katsoi opetuslapsiinsa ja nuhteli Pietaria
      sanoen: "Mene pois minun edestäni, saatana, sillä sinä et
      ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten".
 34.  Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslapsensa ja sanoi
      heille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön
      itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.
 35.  Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta
      joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän
      pelastaa sen.
 36.  Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa
      koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa?
 37.  Sillä mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?
 38.  Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani tässä avionrikkojassa
      ja syntisessä sukupolvessa, sitä myös Ihmisen Poika on häpeävä,
      kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa."


Project Runeberg, Tue Oct 9 19:07:46 2012 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/raamattu/41_8.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free