Raamattu / 1Kr.11 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

1Kr.11

  1.  Olkaa minun seuraajiani, niinkuin minä olen Kristuksen seuraaja.
  2.  Minä kiitän teitä, että minua kaikessa muistatte ja noudatatte
      minun opetuksiani, niinkuin minä ne teille olen antanut.
  3.  Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on
      jokaisen miehen pää ja että mies on vaimon pää ja että Jumala on
      Kristuksen pää.
  4.  Jokainen mies, joka rukoilee tai profetoi pää peitettynä,
      häpäisee päänsä.
  5.  Mutta jokainen vaimo, joka rukoilee tai profetoi pää
      peittämätönnä, häpäisee päänsä, sillä se on aivan sama, kuin jos
      hänen päänsä olisi paljaaksi ajeltu.
  6.  Sillä jos vaimo ei verhoa päätään, leikkauttakoon hiuksensakin;
      mutta koska on häpeäksi vaimolle, että hän leikkauttaa tai
      ajattaa hiuksensa, niin verhotkoon itsensä.
  7.  Miehen ei tule peittää päätänsä, koska hän on Jumalan kuva ja
      kunnia; mutta vaimo on miehen kunnia.
  8.  Sillä mies ei ole alkuisin vaimosta, vaan vaimo miehestä;
  9.  eikä miestä luotu vaimoa varten, vaan vaimo miestä varten.
 10.  Sentähden vaimon tulee pitää päässään vallanalaisuuden merkki
      enkelien tähden.
 11.  Herrassa ei kuitenkaan ole vaimoa ilman miestä eikä miestä ilman
      vaimoa.
 12.  Sillä samoin kuin vaimo on alkuisin miehestä, samoin myös mies
      on vaimon kautta; mutta kaikki on Jumalasta.
 13.  Päättäkää itse: sopiiko vaimon rukoilla Jumalaa pää
      peittämätönnä?
 14.  Eikö itse luontokin opeta teille, että jos miehellä on pitkät
      hiukset, se on hänelle häpeäksi;
 15.  ja että jos vaimolla on pitkät hiukset, se on hänelle kunniaksi?
      Sillä ovathan hiukset annetut hänelle hunnuksi.
 16.  Mutta jos joku haluaa väittää vastaan, niin tietäköön, että
      meillä ei ole sellaista tapaa eikä Jumalan seurakunnilla.
 17.  Mutta tätä käskiessäni en kiitä sitä, että kokoontumisenne ei
      tee teitä paremmiksi, vaan pahemmiksi.
 18.  Sillä ensiksikin olen kuullut, että kun kokoonnutte
      seurakunnankokoukseen, teillä on riitaisuuksia keskenänne, ja
      osittain sen uskonkin.
 19.  Täytyyhän teidän keskuudessanne olla puolueitakin, että kävisi
      ilmi, ketkä teistä kestävät koetuksen.
 20.  Kun te näin kokoonnutte yhteen, niin ei se ole Herran aterian
      nauttimista,
 21.  sillä syömään ruvettaessa kukin rientää ottamaan eteensä omat
      ruokansa, ja niin toinen on nälissään ja toinen juovuksissa.
 22.  Eikö teillä sitten ole muita huoneita, niissä syödäksenne ja
      juodaksenne? Vai halveksitteko Jumalan seurakuntaa ja tahdotteko
      häväistä niitä, joilla ei mitään ole? Mitä minun on teille
      sanominen? Onko minun teitä kiittäminen? Tässä kohden en kiitä.
 23.  Sillä minä olen saanut Herralta sen, minkä myös olen teille
      tiedoksi antanut, että Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet
      kavallettiin, otti leivän,
 24.  kiitti, mursi ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän
      edestänne annetaan; tehkää tämä minun muistokseni".
 25.  Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: "Tämä
      malja on uusi liitto minun veressäni; niin usein kuin te juotte,
      tehkää se minun muistokseni".
 26.  Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän
      maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän
      tulee.
 27.  Sentähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran
      maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen.
 28.  Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja
      juokoon tästä maljasta;
 29.  sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja
      juo tuomioksensa.
 30.  Sentähden onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita,
      ja moni on nukkunut pois.
 31.  Mutta jos me tutkisimme itseämme, ei meitä tuomittaisi;
 32.  mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta,
      ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi.
 33.  Sentähden, veljeni, kun kokoonnutte aterioimaan, odottakaa
      toisianne.
 34.  Jos kenellä on nälkä, syököön kotonaan, ettette kokoontuisi
      tuomioksenne. Muista seikoista minä säädän, sitten kuin tulen.