Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 11. Marraskuu — November - O. G.: Miten valmistan pendelitasasuuntaajan?
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
152
i Miten valmistan pendelitasa= \
\ suuntaajan? \
Parhain virtalähde putkille on edelleenkin
vielä akkumulaattori. On kyllä olemassa ko-
neita, jotka työskentelevät valojohtovirralla
erityisine laitteineen, kuitenkin kuullaan niissä
enemmän tai vähemmän tasavirralle ominai-
nen johtotykyntä. Tämä varsinkin silloin, kun
kone työskentelee useampiasteisella vahvistuk-
sella, jolloin ääni kuuluu torvissa varsin voi-
makkaana ja häiritsevänä, varsinkin silloin,
kun yhdistämme koneemme vaihtovirtaverk-
koon, jolloin se kuuluu kovana »rumputuk-
sena».
Uusia oksidiputkia voimme kuitenkin syöt-
tää vähäisen virtatarpeensa vuoksi suoraan kui-
vista paristoista, kuitenkin tulevat ne ajan pit-
kään akkumulaattoria kalliimmiksi ja virran-
antonsa yhtäläisyyteen nähden ne ovat niitä
paljonkin jäljessä.
Parhaiten sopivat näihin putkiin tasku-
lamppuakkumulaattorit(ulkomailla sangen pal-
jon käytetyt) niiden pienuuden, keveyden ja
varmuuden vuoksi varsinkin juuri kuljetetta-
vissa koneissa. Niiden lataaminen siellä, missä
tasavirtaa on saatavissa, ei ole mikään erityi-
sen vaikea asia. Mutta missä valovirtana on
vaihtovirta, siellä tätä varten tarvitaan erityi-
siä laitteita, joiden hankintakustannukset nou-
sevat useinkin sangen suuriksi. Tällaisen lait-
teen, tasasuuntaajan, voi jokainen sangen vä-
hin kustannuksin ja vaivoin itse rakentaa alia-
olevien ohjeiden mukaisesti.
Tällaisen tasasuuntaajan pääosana on vaihto-
virtakello, ja saa sellaisen varsin helposti van-
N:o 11
hoista puhelimista. Kuva 1 esittää sen kaava-
maisesti kuvattuna.
Sen pääosana on pysyvä magneetti »a», jonka’
toinen napa, esim. pohjoisnapa on kaksiosainen,
tai on se varustettu kahdella lisäkkeellä »b» ja
»c». Magneetti on siten taivutettu, että sert
etelänapa on pohjoisnavan yläpuolella. Sen;
edessä on sivuttain liikkuva ankkuri »d>>, jota
molemmat pohjoisnavan osat vetävät yhtä voi-
makkaasti puoleensa, kun etäisyys niistä on
yhtäsuuri. Kun jompikumpi on lähempänä,
niin veto vaikuttaa siihen, siis t.s. ankkuri jää
siihen asentoon, kuin se asetetaan.
Kummankin pohjoisnapaosan ympärillä on
käämitys, ollen sen suunta päinvastainen (katso
kuvaa 1). Kun nyt virta kulkee käämissä, niin
se heikentää toista ja vahvistaa toista, siis vah-
vempi osa vetää ankkurin puoleensa, heikompi
vieroo sitä. Kun laite yhdistetään vaihtovirta-
verkkoon, jolloin sen virta kulkee käämien
kautta, niin tulee vuoroin toinen puoli toista
voimakkaammaksi. Ankkuri siis liikkuu kum-
paankin suuntaan.
Ankkurissa oleva vasara irroitetaan ja varus-
tetaan se kuvan 2 mukaisella jousella »x», jonka
päähän kummallekin puolelle asetetaan vai-
keasti sulavasta metallista kaksi kosketinta.
Muissa tasasuuntaajissa tulee virityksen ta-
pahtua virran jaksojen (frekvenssin) mukai-
sesti, mutta tässä ei, koska jousi tulee jokaisen
vaihtosysäyksen aikana kulkeutumaan määrät-
tyyn suuntaan.
Kuvassa 2 näemme siis ylläolevan mukaisesti
korjatun kellon. Jousen »x» iskun pituus sääde-
Kuva 1.
Kuva 2.
RADIO
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
