- Project Runeberg -  Satukirja lapsille : norjalaisia kansansatuja /
37

(1890) [MARC] Author: Peter Christen Asbjørnsen, Jørgen Moe Translator: David Konstantin Wyyryläinen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Tytär ja tytärpuoli. ST
Älä ota viherijää,

Älä ota punaista,

Vaan ota sininen,

Joll’ oomme panneet

Ristiä kolme!

Hän otti siis sinisen, kuten linnut lauloivat.
»Hyi sinua*’, sanoi noita-akka, ,,sen tulet kyllä vielä
maksamaan. Kun tytön nyt piti lähteä, syöksi
noita-akka tulisen rautakangen hänen jälkeensä; mut-
ta hän juoksi oven taakse piiloon, jott’ei se tavannut
häneen ; sillä pienet linnut olivat sanoneet hänelle,
miten hänen tuli tehdä. Hän lähti nyt talosta niin
joutuin kuin voi; mutta tultuansa lähelle omena-
puuta, kuuli hän jyrinän alkavan käydä tiellä; noita-
akka tyttärensä kanssa oli lähtenyt häntä ajamaan
perästä. Tyttö pelästyi niin, ett’ei tietänyt, mihin
olisi piiloutunut. ,,Tule tänne minun tyköni*", sanoi
omenapuu, , niin minä autan sinua; mene minun
oksieni alle piiloon, sillä jos ne tapaavat sinut, niin
ottavat ne sinulta arkun pois sekä repivät itsesi
kuolijaaksi.* Tyttö teki niin, eikä aikaakaan, niin
tuli noita-akka tyttärensä kanssa. , Oletko nähnyt
ketä piikasta menevän tästä ohitse? kysyi noita-
akka. , Näin kyllä*, sanoi omenapuu, ,,tästä juoksi
eräs ohitse vähän aikaa sitten; mutta hän on nyt
jo niin kaukana, ettette koskaan voi tavata häntä
kiinni.’* Silloin kääntyi noita-akka takaisin kotiinsa.

Tyttö astui kappaleen matkaa eteenpäin; mutta
tultuansa lähelle oinasta, kuuli hän tiellä alkavan
jyristä, eikä tiennyt mihin hän kätkeytyisi, niin
hätäytyi ja pelästyi hän; sillä hän saattoi hyvin ym-
märtää, että noita-akka oli peräyttänyt sanansa.

yPulä tänne minun tyköni, niin autan sinua",
sanoi oinas; ,mene piiloon minun villojeni alle, niin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 19:01:50 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/satulapsi/0039.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free