Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aleksis Kivi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sykki Suomen kansan sydän, täällä oli Aleksis
Kiven, täällä suuren taiteen oikea kotisija.
„ Tässä istun,
teen ihmisiä,
kuvani mukaan."
Jokainen suuri taiteilija on jonkun verran
Prometheus. Ja jokaiseen suureen taiteilijaan
sopivat jonkun verran nämä Goethen suvereenin
personallisuuden leimaamat sanat, joilla hän
nuoren, titaanisen uhmansa ikuisia valtoja vastaan
linkoaa. Sovittakaamme ne tällä kertaa Aleksis
Kiveen. Myöskin hän oli tuntenut uhman
liekkuman nuoruudessaan: Kullervo. Myöskin
hän oli tuntenut tuskan kourukynnen, Juppiterin
kotkan, kalvavan sisälmyksiään. Mutta kyvyn
kerällä kärsiä oli lisääntynyt hänellä kyky
nauttia-kin, nauttia luonnosta, ihmisistä, omista
mielentiloistaan. Kuitenkin tuli hetkiä, jolloin hän ei
jaksanut kumpaakaan enää, vaan tunsi ainoastaan
äärettömän väsymyksen soutavan suonissaan.
Silloin saattoi häntä kohdata se ikävä, jolle ei
mikään luonto enää voinut tarjota lohdutusta,
hänen oma yksilöllinen halunsa kuolla, haihtua
pois, hävitä jäljettömiin, taikka käyttääksemme
hänen omaa nerokasta luonnon-symboliikkaansa:
»kuunnella kehrääjälintuu".
Silloin mahtoivat parhaat kirjat hänen
mielestään olla raamattu ja vanha virsikirja. Silloin
mahtoi hän harhailla yksin »sunnuntai-lakeissa»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
