Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
46
III Luku. Suomen omatakeisen kehityksen aika. 72
taiteen kannalle, on suuresti vaikuttanut taideoloihimme: suoranaisesti siten,
että hän mahtavasti kohotti meillä vallitsevat käsitykset ja vaatimukset
tai-teesen nähden sekä välillisesti siten, että hän perusti 1850-luvulta luettavan
dusseldorfilaisen suunnan taiteemme kehityksessä.
Yhdessä jaksossa lueteltakoon muutkin tämän suunnan vanhemman
tai-teilijapolven jäsenet, nimittäin ne, jotka 1850-luvun kuluessa opiskelivat Dussel-
Kuv. 31. Eerik XFV ja Kaarina MannuntjtSr. E. J. Lufgronin maalaama.
dorfissa. Etevin näistä oli historia- ja muotokuvanmaalaaja Eerik Juhana
Löfgren (s. 1825 ja k. 1884 Turussa), joka taideyhdistyksen matkarahan
saatuansa saapui Dusseldorfiin samana vuonna kuin Holmberg. Hän oli jo v. 1842
päässyt Tukholman taideakatemiaan, siellä yhä edelleen opiskellut ja sieltä pitäen
kotimaahansa lähettänyt ensimäisen huomiota ansaitsevan teoksensa, „Psyche"
(1851). Dusseldorfissa oli Löfgren viisi vuotta, työskennellen Hildebrandtin
ja Mengelbergin ohjaamana, mutta saamatta paljoa tehdyksi. Hän oli näet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
