Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aigeus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
143
Aigisthos—Aikaerot
144
semmalla käsivarrellaan työntää sen eteenpäin
ikäänkuin kilven. Välistä se supistuu leveäksi
kaulukseksi (niin esim. Pheidiaan
AtUena-Par-thenos-patsaassa) tai rintavyöksi. Pergamonin
gigantti-kuvasarjassa A. on takkuisena taljana
kääritty Zeuksen vasempaan käsivarteen; sen
vaikutuksesta eräs gigantti on langennut
kouristuksiin. — Runoudessa A:ta kupataan (jo
Ilia-dista alkaen) sangen vaihtelevin piirtein;
välistä sitä nähtävästi on käsitetty kilpenä. A. on
usein, sekä vanhoina että uudempina aikoina
asetettu myrskyn ja ukkosen yhteyteen. Alkuaan
se kaiketi on ollut taikakalu.
Kuvallisesti aigis-, aigidi-, e g i d i-sanaa on
käytetty tuen ja turvan merkityksessä; jonkun
egidin alaisena = jonkun turvissa. O. E. T.
Aigisthos [ai’-], muinaiskreik. taruhenkilö,
Pelopsin pojan Thyesteen poika, Atreuksen
veljenpoika, Agamemnonin ja Menelaoksen
serkku. Odysseiassa kerrotaan, että A.,
Agamemnonin ollessa Troian retkellä, vietteli hänen
puolisonsa Klytaimnestran ja sitten, Agamemnonin
palattua, yksissä neuvoin Klytaimnestran kanssa
surmasi sotasankarin juhla-aterialla „ikäänkuin
härän seimen ääreen". 7 vuoden kuluttua
Agamemnonin poika Orestes, joka on kasvatettu
vieraassa maassa, palaa kotiin ja kostaa isänsä
surman. Myöhemmässä runoudessa, varsinkin
tra-gedia-runoudessa tulee Klytaimnestrasta
murhajutun päähenkilö ja Aigisthos muuttuu
sivuhenkilöksi. Samalla kehitetään murhajutun
esihistoriaa: Atreus on karkoittanut Thyesteer ja
Aigisthoksen, ja Aigisthos kostaa Atreuksen
pojalle Agamemnonille; Aigisthoksen on
Thyes-teelle synnyttänyt tämän oma tytär Pelopia,
joka on naimisissa Atreuksen kanssa;
kuolemaan hyljätty lapsi pelastuu ja vartuttuaan
surmaa Atreuksen j. n. e. O. E. T.
Aigospotamoi
po’-J, Traakian [-Khersonesok-sen (Gallipolin niemimaan) itärannikolla oleva
paikkakunta, joka on saanut nimensä („vuohen
joet") pienestä joesta, jonka suistamon ääressä
se sijaitsee. Sen edustalla spartalaiset, Lysandros
päällikkönä, saivat ateenalaisista ratkaisevan
voiton v. 405 e. Kr.
Aigues-Mortes [ggmo’rt], kaupunki
Ranskassa, Gardin departementissa, 4 km
Välime-restä, jonka kanssa se on yhteydessä kanavan
kautta, 4,500 as. (1001), keskiajalla linnoitettu.
Aigun 1. Sahalin Ula 1. H o 1 u n
g-K i a n g, kiinalainen kaupunki Mandsuriassa,
Amurin varrella, 40 km etelään
Blagoveätäens-kistii, 15,000 as.
Aihe, mu», ks. Motiivi.
Aiheplasma, somaattisen plasman
vastakohtana se alkuliman osa, johon perinnölliset
ominaisuudet ovat sidottuina. Myös
ravintoplas-man vastakohtana se munan osa, josta sikiö saa
alkunsa.
Aija, Ruotsin lappalaisilla ukkosen
nimityksenä käytetty, samoin kuin suomalaisilla
aikoinaan Äijä (ks. t.). K. K.
Aika on se yleinen järjestys, jossa tajuamme
kaikkia ilmiöitä. Kaiken, mikä on olemassa tahi
tapahtuu, sekä aineellisessa maailmassa että
sielunelämässä, käsitämme ajassa olevaksi 1.
ajalliseksi. Ajan käsitteen tarkka määrääminen ja
ajan merkityksen pohtiminen on filosofian
vaikeimpia kysymyksiä. Jo inuinaisaikana esiintyi
se epäilys, onko tosiolevainen ajallinen; esim.
elealaiset filosofit esittivät aikakäsitteen
vaikeuksia. Kant tuli siihen päätökseen, että aika,
samoin kuin paikkakin, on meidän
tajuamisky-kymme omituinen käsitystapa 1. havaintomuoto,
jossa me välttämättä tajuamme kaikkea, mutta
tosiolevainen semmoisenaan ei ole ajallinen.
Vaikka sellainen epäilys saattaa tuntua melkein
käsittämättömältä jokapäiväiselle
maailmankäsitykselle, on sillä kuitenkin jotakin perustetta
siinä seikassa, että ajan käsite tosiaankin
sisältää vaikeuksia. On mahdotonta ajatella ajan
kerran alkaneen ja kerran loppuvan, mutta
tuntuu myöskin mahdottomalta ajatella sen
iankaikkisuudesta todellisesti juosseen
kulkuansa samalla tavoin, alkamattomana
virtana. Aika muodostuu siten, että nykyisyys,
joka semmoisenaan on ainoastaan häviävä,
äärettömän lyhyt silmänräpäys, lakkaamatta siirtyy
„taaksemme" eli muuttuu menneisyydeksi ja sen
sijaan tulevaisuus lakkaamatta „tulee
luoksemme" eli muuttuu nykyisyydeksi. Sekin
ajatus on outo ja kummallinen, että „todellista"
oikeastaan on vain tuo äärettömän lyhyt
nykyhetki, jota vastoin menneisyys ja tulevaisuus
eivät oikeastaan ole mitään. Vielä vie
muutamien mielestä ajatusvaikeuksiin ajan — samoin
kuin paikankin — kontinuiteetti eli
tasajatkui-suus, s. o. se omituisuus, että pienintäkin ajan
osaa vielä voidaan jakaa lukemattomiin
vielä pienempiin osiin — loppumattomiin asti.
Mistään „ajattomasta" eli ajan ulkopuolella
olevasta olemisesta meillä ei saata olla mitään
varsinaista käsitystä, mutta me voimme
kuvannolli-sesti ajatella sitä jonkinmoiseksi „pysyväksi
ny-kyisyydeksi" („prsesentia stans"), s. o.
olemiseksi, joka on eli pysyy semmoisenaan ilman
mitään menneisyyttä tai tulevaisuutta (vrt.
Iankaikkisuus). Ainakin absoluuttinen olevainen
eli Jumala on epäilemättä ajateltava kerrassaan
ajan ulkopuolella olevaksi. A. Gr.
Aikaerot, seutujen maantieteellisestä
pituusasteesta johtuva erotus eri paikkojen ajassa,
joka aiheuttaa sen, että samanaikainen
kellon-määrä kasvaa itää kohti ja vähenee länteen
päin. Kutakin pituusasteen eroa vastaa 4:n
minuutin aikaero. Kun kello on 12 Helsingissä,
näyttää se:
Maarianhaminassa 11 t. 40 min. 2 sek.
Vaasassa 11 f» 46 38 n
Porissa 11 >> 47 II 23 ii
Turussa 11 49 „ 17 ii
Tampereella 11 >» 55 „ 14
Torniossa 11 U 57 ii 6 ii
Oulussa 12 2 5
Jyväskylässä 12 J» 3 » 5 ..
Mikkelissä 12 »» 9 12 ii
Kuopiossa 12 10 H 53 n
Viipurissa 12 ?» 15 „ 6 ii
Sortavalassa 12 H 22 58 B
sekä
Pietarissa 12 »» 21 n 23 ii
Greenwichissä 10 »f 20 II 11 n
Rautateillä seurataan meillä Helsingin-aikaa,
ainoastaan tulliasemien itäpuolella
Pietarin-ai-kaa. Useilla valtiopäivillä on ollut esillä
kysymys Helsingin-ajan ottamisesta koko maan yh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
