Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ajatus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
173
Ajatus—Ajohiekka
174
Ajatus. 1. Ajattelemistoiminta ks.
Ajatteleminen. — 2. Ajattelemisen tuote,
ajattelemalla muodostettu mielle tai mielleyhdistys.
Ajatuksen perusmuodot eli yksinkertaisten
ajatusten eri lajit ovat käsite, arvostelma ja
päätelmä (ks. n.).
Ajatuslait, log., ovat ajattelemisen
yleisimmät perussäännöt. Ei ole syytä käsittää
ajatus-lakien merkitystä siten, että kaikkia erikoisia
loogillisia sääntöjä tarvitsisi nimenomaan
johtaa niistä, sillä monet erikoisemmatkin
loogilliset säännöt ovat itsessään ilmeiset eivätkä siis
kaipaa sellaista johtamista; vaan ajatuslait
lausuvat lyhyimmässä muodossa ajattelemisen
yleisimmät perusominaisuudet. Ajatuslait ovat:
Identiteetin laki (ks. t.), Ristiriitaisuuden 1. (ks.
t.), Riittävän perusteen 1. (ks. Perusteen laki) ;
muutamat lisäävät vielä Kolmannen
poissulkemisiani (principium exclusi tertii) ja
Yhdisty-väisyyden lain (principium convenientiæ). Kaksi
ensinmainittua suhteutuu ajatuksen
perustoimintaan, mielteiden vertaamiseen ja
erottamiseen, ja lausuu eri näkökohdilta katsoen, että
jokainen käsite on säilytettävä semmoisenaan ja
erotettava kaikista muista käsitteistä.
Riittäviin perusteen laki lausuu ajattelemisen toisen
perusominaisuuden, nim. että vaaditaan
loogillista, järkiperäistä perustetta jokaisen
ajatuksen ja väitteen muodostamiseen; järkemme
vaatii, toisin sanoen, että asetamme kaikki
ajatuksemme yhteyteen toistensa kanssa, niin että ne
muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden.
Kolmannen poissulkemislaki lausuu, että
arvostelmista „A on B" ja „A ei ole B" jompikumpi
kiittämättä on pätevä, kolmatta mahdollisuutta
ei ole; siten se ilmaisee myöntävän ja kieltävän
ajatustoiminnan eli arvostelmanmuodostuksen
luonnon. Y’hdistyväisyyden laki lausuu, että
jokainen mielle voidaan ajatuksessa yhdistää (1.
verrata) mihinkä muuhun mielteeseen tahansa,
silén että toinen jossakin katsannossa määrää
toista. A. Gr.
Ajatustenlukeminen, taito arvata kuten
näyttää välittömästi toisten ihmisten ajatuksia.
Vuoden 1875:n paikkeilta alkaen ameriikkalaiset
Brown ja Bishop, engl. Cumberland y. m.
herättivät suurta huomiota julkisilla näytännöillä,
joissa he osoittivat osaavansa esim. löytää
piilotetun esineen, arvata numeron tai sanan, jota
toinen ajatteli y. m. Ajatustenlukeminen tuli
pian suosituksi seurahuvitukseksi ja huomattiin
verrattain monien ihmisten osaavan johonkin
määrään harjaantua tuohon taitoon.
Ajatusten-lukija, toisinaan silmät sidottuina, pitää kädestä
välittäjää, „mediota", joka keskittää
ajatuksensa määrättyyn tehtävään; toisinaan hän
pitää kätensä vähäisen matkan päässä välittäjästä
koskettamatta tätä. Numeroja ja sanoja
arvattaessa ajatustenlukijat usein, pitäen kiinni
välittäjän kädestä, liikuttivat sitä edes takaisin
taulun edessä, johon oli kirjoitettu numerot tahi
aakkoset. Tällaisissa oloissa toimitettu
ajatustenlukeminen perustuu käden eriuoniaiseen
heikkätuntoisuuteen, joka huomaa välittäjän
kädessä ehdottomasti syntyviä ylen vähäisiä
liikkeitä tai verenkierron muutoksia, kenties
myöskin siitä johtuvaa suurempaa tai vähempää
läm-monsäteilyä y. m., jotka ilmiöt omituisella
ta-^ alla vaihtelevat, kun ajatustenlnkija etsiessään
esinettä kääntyy oikeaan suuntaan tahi kuu käsi
lähenee arvattavaa numeroa tai kirjainta.
Brown antoi itse jo 1876 tämän oikean
selityksen ilmiöistä. Preyer on rakentanut
herkkätuntoisen koneen, palmografin, jolla voidaan
selvästi osoittaa noita käden vähäisiä, ehdottomia
liikkeitä. Kun ajatustenlukija ei koskettele eikä
näe välittäjää, niin hän näyttää voivan
toisinaan kuulla — kenties itse tietämättänsäkin —
ylen heikkoja kuiskauksia, jotka ehdottomasti
syntyvät välittäjän puhe-elimissä hänen
keskit-täessään ajatuksiaan johonkin asiaan; sellaisten
kuiskauksienkin syntyä on kokeellisesti
todistettu (ks. Hansen ja Lehmann, W’undt’in Philos.
Studien XI, 1895). Sittemmin on kuitenkin
toisin järjestetyillä kokeilla yritetty varmemmin
todistaa puhtaastaan sielullista
ajatus-tensiirtoa (suggestion mentale), esim. siten
että henkilöt ovat eri huoneissa. M. m. mainio
fysiologi Ch. Richet on tehnyt huomattavia
kokeita, jotka hänen mielestään todistavat
sielullisen ajatustensiirron todellisuutta. Täyttä
varmuutta on vaikea saavuttaa, koska
senluon-toiset kokeet kuitenkin onnistuvat verrattain
harvoin ja koska itsepettymys ja tahallinen
petos usein hämmentävät kokeiden tuloksia.
[Kiehet’n kokeet täydellisimmin ko’ottuina
saksalaisessa käännöksessä „Experimentelle Studien
auf dem Gebiete der Gedankenübertragung",
1S91; epäilijän kannalta: Preyer, „Die
Erklärung des Gedankenlesens", 1886.] A. Gr.
Ajatustensiirto ks.
Ajatustenlukeminen.
Ajatusviiva, viivanmuotoinen välimerkki (—),
on oikeastaan paussin merkki, jollaisena sitä
käytetään, kun iausejakso tahallisesti
keskeytetään, tai kun jotakin odottamattomaksi
esitettyä seuraa (valmistuspaussi, jännityksen
aikaansaamiseksi), niinikään merkitsemään uutta
osastoa esityksessä, milloin ei tahdota sitä aloittaa
uudelta riviltä. Viivaa, jota käytetään
erottamaan eri henkilöiden lausumat toisistaan sekä
ajallisia tai paikallisia rajapisteitä merkitsevien
lukujen tai nimien välillä (tavallaan yhdysviivan
merkityksessä), nimitetään myös ajatusviivaksi.
Kahta „ajatusviivaa" käytetään sulkumerkkien
asemasta, kahta tai useampaa peräkkäistä
„ajatusviivaa" lainatessa osoittamaan sanojen
pois-jättöä. A. K.
Ajax ks. A i a s.
Ajeerata (lat. agere = ajaa), touhuta, meuhata.
Ajettuminen, eri ruumiinosissa ja -kohdissa
tapahtuva kudosten turpoaminen. Ilmenee
„vesi-pöhönä" sydämen toimintakyvyn heikontumisen
sekä myöskin joittenkuitten verta ja verisuonia
koskevien taudillisten muutosten seurauksena
esiintyen silloin useimmiten hiipien kehittyvänä
pitkällisenä taudinmerkkinä ja tavaten
suurempia ruumiinosia yhtaikaa, jalkoja, käsiä,
kasvoja, jopa koko ruumistakin. Nopeammin ja
äkillisesti s}’ntyvänä aiheutuu a.
loukkaantumisista ja tulehduksista saaden silloin enemmän
paikallisen leiman. M. 0-B.
Ajmere (Adschmir), Englannin Itä-Intian
piirikunnan Ajmere-Merwaran pääkaupunki.
Komeiden rakennusten raunioita;
pyhiinvaelluspaikka, 75,759 as. (1901). Suur-moguli Åkbar
suosi erikoisesti Ajmerea asuinpaikkanaan.
Ajohiekka ks. L e n t o li i e k k a.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
