Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Akkromaattinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
191
Akseli—Aksolotli
192
tallin akselit, suorat, joiden suhteen
ulkopinnoilla on symmetrinen asema. Eläimissä
on akseli suora, mikä yhdistää suun
(oraali-napa) päinvastaiseen ruumiin kohtaan
(aboraali-napa).
Akseli. Koneen a., liereä, useimmiten
ratas-laitoksella varustettu kappale; on molemmin
päin tappialustain varassa ja on kiertovoimien
siirron välittäjänä. Taipuvat akselit ovat
tehdyt useasta sisäkkäisestä sylinteristä, joina
on ruuvin muotoon kierrettyä lankaa, sydämenä
on yksi ainoa lanka ja päällyksenä nahkaletku;
Ren päähän kiinnitetään pyörivä työase (esim.
kaira).
Akselikilometri, rautatiellä käytännössä oleva
mittayksikkö, joka merkitsee vaunun akselin
kulkemaa matkaa kilometreissä. J. C-én.
Akselipoksi 1. akselipesä,
laakerira-kenne, jossa pyöränakseli rautatievaunuissa
pyörii. Rautatievaunuissa on nim., toisin kuin
tavallisissa kärrj-issä, rattaat ja akseli yhtä
kappaletta, jotenka akseli pyörii rattaiden mukana.
Akselipesä on vaunun ulkolaidassa oleva suljettu
kotelo, joka suojaa laakerikohtaa tomulta ja on
varustettu erityisellä akselin voitelulaitteella.
J. C-én.
Akselisylinteri, hermosäikeen sisin ja sen
toimintaa välittävä osa. vrt. Hermo. il. O-B.
Akselitappi, tappi akselin päässä, missä paino
vaikuttaa kohtisuoraan akselia vastaan.
Aksentti (lat. acce’ntun), korko (ks. t.). —
Aksentuatsioni, korostaminen ; a k s e
n-tueerata, korostaa. —
Aksenttilato-m u s, latomus, jossa esiintyy aksentti- y. m.
lisämerkeillä varustettuja harviuaisia
kirjainmerkkejä.
Akseptaaja ks. Akseptantti.
Akseptantti (lat. acci’pere = ottaa vastaan),
vekselin tunnustaja, vekselin hyväksyjä, vrt.
Vekseli.
Aksepteerata (lat. acci’pere = ottaa vastaan),
tunnustaa; hyväksyä maksettavaksi. —
Aksepteerata vekseli, sitoutua maksamaan
vekseliin merkitty summa. vrt. Vekseli.
Aksepti (lat. acci’pere = ottaa vastaan),
merkitty sitoumus määrätyn ajan kuluttua lunastaa
vekseli, sekki tai muu maksuosoitus; siitä: itse
hyväksytty vekseli, „tunnuste." vrt. Vekseli.
Aksess . . . ks. myös Access . . .
Aksessioniluettelo (lat. acce’asio =
lisäksitule-minen), luettelo kirjaston yhtämittaisesti
lisääntyvistä kirjavaroista = lisäluettelo.
Aksessionisopimus (lat. acce’ssio =
lisäksitu-leminen). 1. Yhtymyssopimus; valtion
yhtyminen toisten valtioiden välillä tehtyyn
sopimukseen eli liittoon. — 2.
Hallinnonluovutus-sopimus; sopimus valtion hallinnon siirtämisestä
joko kokonaan tai osaksi toiselle valtiolle.
O. K:nen.
Aksi . . . ks. myös A c c i . . .
Aksidenssi (lat. acci’dere = tapahtua),
satunnainen tai muuttuvainen ominaisuus; a:n
vastakohta on substanssi (ks. t.) ; filosofia
käsittää kappaleiden kaikki aistillisesti havaittavat
ominaisuudet substanssin eli tosiolevaisen
aksi-densseiksi, koska ne ilmenevät ainoastaan sen
ollessa määrätyissä oloissa eli suhteissa. —
Kir-jap. Vähäiset kirjapainotyöt, kuten nimikortit,
etiketit, ohjelmat, vekselit y. m.
Aksiisi (lat. acci’sa, nim. pars – irtileikattu
osa), määrättyjen verojen ja maksujen,
enimmäkseen kulutusverojen nimitys. Erilaisten
historiallisten olojen vuoksi on tällä sanalla eri
aikoina ja eri maissa ollut vaihteleva merkitys.
Suomalais-ruotsalaisessa lainsäädännössä a.
tavallisesti merkitsee kotimaassa valmistetuista
tavaroista maksettavaa välillistä veroa.
0. K:nen.
Aksiniitti, boorinpitoinen silikaatti.
Aksiometri (lat. äxis = akseli, ja kreik.
metrein = mitata), peräsimen yläpäähän kiinnitetty
csoitin, joka aluksen ohjaajalle osoittaa
peräsimen aseman. F. W. L.
Aksiomi (kreik. aksi’öma = olettamus),
selviö, väite, jonka totuus on ilmeinen järjellemme
ja sen nojalla välittömästi varma, niin ettei se
kaipaa mitään todistusta tai perustelua. Jollei
olisi aksiomeja, ei voisi saavuttaa mitään
varmaa tietoa todistetuillekaan, koska jokaisen
todistuksen täytyy perustua väitelmiin, jotka ovat
ennakolta varmat, siis perimmäisten
todistuksien väitelmiin, jotka ovat varmat ilman mitään
todistusta. Todenteossa ovat muutamat
totuudet välittömästi ajatuksellemme aivan ilmeiset
eli „evidentit". Useimpien ihmisten
ajattelemisessa a:t tosin eivät koskaan pääse
selvään tietoisuuteen, koska ihminen on tottunut
siihen, ettei ollenkaan etsi väitteiden
viimei-s i ä alkuperusteita, vaan tyytyy lähimpiin
perusteisiin, jotka osoittavat kyseessäolevien
väitteiden soveltuvan yhteen muiden tuttujen ja
totuttujen olettamuksien kanssa.
Matematiikassa on kuitenkin vanhastaan rakennettu
koko oppijärjestelmä määrättyjen aksiomien
pohjalle, — vaikka tosin on ollut erimielisyyttä
muutamien aksiomien oikeasta muodostelusta
vieläpä siitäkin, miten aksiomien yleinen luonto
on ymmärrettävä. Logiikan
perusaksio-meina ovat ajatuslait (ks. t.), jos kohta monet
erikoisemmatkin loogilliset säännöt ovat
aksio-maattisesti ilmeiset. Onko reaalitieteissä
eli siinä tiedossamme, joka koskee tosiasiallista
olevaista, aksiomaattisesti varmoja totuuksia,
siitä ovat filosofit eri mieltä. Toiset arvelevat
että esim. kausaliteettiprinsiippi (syysuhteen
periaate) ja substanssin (tosiolion)
häviämättö-myyden periaate ovat aksiomeja, toisten
mielestä ne perustuvat kokemukseen. A. Gr.
Aksolotli, Meksikossa elävä, 14 cm pitkä
vesilisko, joka poikkeustapauksissa käy läpi
muodonvaihdoksen
muuttuen keuh-f
koilla hengittä- j
väksi (Amblysto-1
ma mexicanum), E
mutta tavallisesti I
sikiää ollessaan j
kiduksilla varus- _
tettuna vesieläi- ’
menä (Siredon
pixciformis) eli]
siis ollessaan |
[-toukka-asteel-la-m.-]
{+toukka-asteel-
la-m.+} Aksolotli
eli Siredon tarjoo
kauniin esimerkin ehkäistystä kehityksestä
(njo-teniasta) ja sikiämisestä toukka-asteella
(pædo-genesis-ilmiöstä). K. il. h.
Aksolotli. 1. Siredon.
2. Amblystoma.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
