Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alavuden tuomiokunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
211
Albattani—Albert
212
AT -4
Albatrossi (Diomedea exsulans).
täpläinen. Albatrossi pesii suurissa
siirtokunnissa eteläisellä pallonpuoliskolla Atlantin-,
Intian- ja Tyynenvaltameren seuduilla.
Pohjoisessa tavataan
eksyneitä lintuja
aina Beringin
salmessa asti ja
Englannin
rannoilla. Merenkulkijoille se on
hyvin tuttu. —
Kokonaiset
laivueet saapuvat
sen
pesimäpaikoille marras- ja
joulukuulla munia
keräämään.
Munii tavallisesti
ainoastaan yhden
suuren valkoisen
munan.
E. W. S.
Albattani
tü’-j
(lat. Albategnius)
(n. 850-n. 930).
Muhammed
i b n D s à b i r,
arabialaisten [-kuuluisin tähtientutkija. A. laski aurinkovuoden
365 päiväksi 5 tunniksi 46 minuutiksi ja 24
sekunniksi, määräsi hyvin tarkkaan
kiertotäh-tien radat ja otti trigonometriassa sinus-mitan
Käytäntöön. [Chwolsohn, „Die Ssabier" (1856).]
K. T-t.
Albedo
bë’-J (lat. albus = valkea), [-heijastavasta kappaleesta heijastuneen valon suhde koko
kappaleeseen sattuneeseen valonmäärään.
Kierto-tähtien a. kasvaa yleensä niiden ilmakehän
tiheyden mukaan.
Albedyhll, Gustaf d’ (1758-1819) ruots.
valtiomies ja kirjailija, tuli 1784, palveltuansa sitä
ennen Pietarissa, ruots. ministeriksi
Kööpenhaminaan ja nautti ensin Kustaa III:n suosiota,
mutta 1789 suhde muuttui ja d’A. kutsuttiin
äkkiä pois virastaan, eikä sen jälkeen enää
valtionvirkaan ruvennut. Otti osaa 1809 v:n
valtiopäiviin, jolloin oli salaisen valiokunnan jäsen.
d’A. on julkaissut useampia teoksia, jotka
sisältävät tärkeitä lisiä aikakauden diplomaattiseen
historiaan: „Skrifter af blandadt, dock mest
poli-tiskt och historiskt innehåll" (2 osaa,
1799-1810) y. m.
Alberga [ä’lbärja], herraskartano ja
rautatieasema Karjan radan varrella (4:s pysäkki
Helsingistä). Osa siitä on palstoitettu
huvilakau-punkialueeksi. J. E. R.
Albergo [be’r-] (it.), vierasmaja.
Alberoni /-rö’-/, Giulio (1664-1752),
kardinaali ja Espanjan pääministeri Filip V:n aikana,
synt. lähellä Piacenzaa Italiassa. Parman
herttuan edustajana Madridissa hänen onnistui 1714
aikaansaada avioliitto Filip V:n ja Parman
prinsessan Elisabethin välillä. A. tuli nyt,
saatuaan kaikkivaltiaan prinsessa Orsinin tieltään
työnnetyksi, Espanjan pääministeriksi, jollaisena
sitten toimeenpani joukon tärkeitä sisällisiä
uudistuksia ja parannuksia. Koettaessaan saada
kuningatar Elisabethin lapsille, joilla ei ollut
kruununperimysoikeutta Espanjassa, maita
Albert Suuri.
muualta, hän sai vastaansa Englannin, Ranskan,
Itävallan ja Alamaat(kvadrupelallianssin). Eivät
auttaneet A:ia vehkeilyt vastustajien omissa
maissakaan; liittolaisten vaatimuksesta Filip ja
Elisabeth 1719 erottivat A:n ja karkoitti7at
Espanjasta. Lopun elämäänsä hän vietti Italiassa
osaksi viratonna, osaksi hoitaen korkeita
hengellisiä virkoja. K. B:dt.
Albert „Suuri" (Albertus Magnus),
Boilstädtin kreivi (n. 1193 [1205?] —
12S0), keskiajan
mai-nehikkaimpia oppineita, synt.
Lauinge-nissa Tonavan
varrella nykyisessä
Baijerissa, kuoli
Kölnissä. A. harjoitti
opintoja m. m.
Pa-dovassa, astui
dominikaani veljeskuntaan,
toimi sitten
uskonopin, filosofian ja
luonnontieteiden
opettajana erinäisissä
luostarikouluissa, m.
m. Kölnissä, myöskin
jonkun aikaa Pariisissa, sikäläisessä
jakobiini-luostarissa, valittiin 1254 Saksan dominikaanein
päälliköksi („provinsiaaliksi"), jossa toimessa
ollessaan jalkaisin kulki ympäri Saksanmaata
teroittamassa munkkikunnan jäseniin ankaraa
luostarisääntöjen noudattamista. Vv. 1260-62
hän oli Regensburgin piispana, mutta luopui
siitä toimesta, vetäytyäkseen hiljaisuuteen. V.
1263 hän tavataan kuljeskelemassa ristiretken
saarnaajana. A. oli tavattoman tietorikas ja
paljon lukenut mies. Hän on ensimäinen
keskiajan oppinut, joka, sen jälkeen kuin
Aristoteleen teokset olivat arabialaisten oppineiden
välityksellä tulleet tunnetuiksi paljoa
täydellisemmin kuin ennen, omissa teoksissaan
järjestelmällisesti esittää Aristoteleen koko filosofian,
huomioon ottaen myöskin arabialaisia selittäjiä.
Hänen filosofiset teoksensa eivät osoita paljoa
itsenäisyyttä, vaan toistavat enimmäkseen
Aristoteleen oppeja, ainoastaan muodostaen niitä
kir-konopin vaatimuksien mukaisiksi.
Luonnontieteellisissäkin teoksissaan hän enimmäkseen
seuraa Aristotelesta ynnä muita auktoriteetteja,
niinkuin kemiassa kuuluisaa arabialaista
alkemistia Geberiä. Joskus hän kuitenkin lausuu,
että pitää itse kokeellisesti tutkia luontoa, ja
näyttää yrittäneenkin itsenäisesti tutkia
kemiaa (eli alkemiaa) ja kasvitiedettä. Hän tutki
m. m. metallien ja rikin yhdistyksiä ja käytti
ensimäisenä affinitas (heimokkuus) sanaa
osoittamaan eri aineiden taipuvaisuutta yhtymään
kemiallisesti toisiinsa. Hänen aikalaisensa
ihmettelivät suuresti hänen oppiansa ja
nimittivät häntä „doctor universalis". On olemassa
taruja, jotka kuvaavat häntä taikuriksi ja
maagillisten voimien hallitsijaksi. Hänen ko’otut
teoksensa painettiin Lyonissa 1651, 21:ssa osassa
(epätäydellinen painos) ja Pariisissa 1890-98
38:ssa osassa. [Hertling, „Albertus Magnus"
1880.] A. Gr.
Albert (k. 1229), Riian piispa, oli kaniikkina
Bremenissä, ennenkuin hänet nimitettiin
Liivin-maan piispaksi ja hän v. 1200, suuren ristiretki»-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
