Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alces ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
223
Aldringen—Aleksandra Pavlovna
224
kauan oli Aldobrandini-suvun hallussa; tätä
nykyä Vatikaanin museossa. Aihe:
kreikkalaiset häämenot, esitettynä kolmessa rinnakkain
olevassa ryhmässä. O. E. T.
Aldringen (myös Aldringer 1.
Altrin-ger), Johann (1591-1634), saks. sotapäällikkö
ja sotamarsalkka 30-vuoti3essa sodassa. Taisteli
ensin Tillyn joukoissa ja tuli tämän kuoltua
1632 liigan joukkojen ylipäälliköksi. Taisteli
yhdessä Wallensteinin kanssa Kustaa Aadolfia
vastaan Nürnbergin luona ja seuraavina vuosina
Baierissa ja Schwabenissa Hornia ja herttua
Bernhardia vastaan. Kaatui 1634 Landshutissa,
jota kaupunkia oli saapunut puolustamaan.
O. M-e.
Aldrovandi [-van-], Ulisse s (1522-1605),
it. luonnontutkija ja lääkäri, Bolognan
kasvitieteellisen puutarhan perustaja. Pidettiin aikansa
«tevimpänii luonnontutkijana. Teoksia:
,,Or-mithologiæ libri XII" (1599-1603), „De
animali-bus inseetis libri VII" (1602), „Dendrologia
na-turalis" (1668), „Pomarium curiosum" (1692).
Aldrovandia vesiculosa [-va’n- ö’-], on
Dro-Äcraceæ-heimoon kuuluva kasvilaji. Juureton
Vtricularia a muistuttava hapsilehtinen
vesikasvi. Kuuluu
hyönteissyöjäkasvei-h i n (ks. t.).
Ale [cl] (engl.), englantilainen olutlaji.
Alea jaeta est (lat.), „arpa on heitetty"
{oikeastaan jaeta alea esto = „arpa olkoon
heitetty"), Cæsarin lause, kun hän meni
Rubi-•conin yli Pompeiusta vastaan.
Aleander [-an-], Hieronymus (1480-1542),
kardinaali, moneen toviin paavillisena
nuntiuk-sena Saksassa, m. ra. Wormsin valtiopäivillä
1521, jossa hän sai toimeen Lutherin julistamisen
valtakunnankiroukseen.
Alecsandri [-a ’n-], Vasile (1821-90),
romaanialainen politikko ja runoilija, oleskeli
kauan aikaa Ranskassa, ajoi innolla isänmaansa
asiaa. Romanian kirjallisuudessa on A:lla suuri
merkitys; hän on sekä julkaissut kokoelman
kansanlauluja että itse kirjoittanut kauniita runoja,
joiden joukossa on erinomaisia balladeja; hänen
sotsilaulujaan laulettiin ahkerasti
venäläis-turk-kilaisen sodan aikana 1877-78;
näytelmäkirjailijana hän on vähemmän huomattava.
Alectoria [-o’-] ks. Naava.
Aleksander ks. myös Aleksanteri.
Aleksander Afrodisialainen ks.
Aleksin-■d r o s Afrodisialainen.
Aleksander Halesiläinen [hèls-J (k.
1245), skolastilainen filosofi 13:nnelta
vuosisadalta. Saatuansa sivistyksensä Halesin
luostarissa Englannissa esiintyi A. skolastiikan
opettajana Pariisissa. Oli ensimäisenä tilaisuudessa
käyttämään hyväksensä Aristoteleen filosofiaa
kokonaisuudessaan, se kun vasta näihin aikoihin
alkoi arabialaisten välityksellä tulla Euroopassa
tunnetuksi. Sai opettajana kunnianimet:
„doctor irrefragabilis" ja „theologorum monarcha".
Pääteos: „Summa universae theologiäe".
E. K-a.
Aleksanderin-yliopisto ks. Yliopisto.
Aleksander-saaristo, saariryhmä
Pohjois-Ameriikan luoteisrannalla 54° ja 58° välillä pohj.
lev., luetaan Alaskaan 36,782 km3. Siihen
kuuluvat Walesin prinssin saari, Baranov-saari, jolla
Alaska territorin pääkaupunki Sitka on, y. m.
Saaret ovat metsäisiä ja niillä asuu
tlinkit-inti-aaneja, jonka vuoksi niitä myös sanotaan T 1 i
n-k i t-s a a r i k s i.
Aleksandra Fedorovna [-a’n- fjö’-] (van h.),
(1798-1860), Venäjän keisarinna, Suomen
suuriruhtinatar. Hänen vanhempansa olivat
Preussin kuningas Fredrik Wilhelm III ja kuningatar
Louise; Preussin prinsessana hän oli nimeltään
Fredrika Louise Charlotte
Wilhelmine. Oivallisen äitinsä johdolla hänet
kasvatettiin huolellisesti. 1817 hän meni naimisiin
suuriruhtinas Nikolai Pavlovitsin kanssa, josta
Aleksanteri I:n kuoltua tuli Venäjän keisari.
Keisarinna Aleksandran ja hänen puolisonsa
välillä vallitsi koko avioliiton ajan luottava
rak-ktius; sen vapaan ajan, minkä keisarinnalle
hänen hallitsijattaren asemansa soi, hän omisti
puolisolleen ja 7 lapselleen. Millään
mainittavalla tavalla hän ei liene ainakaau suoranaisesti
vaikuttanut valtiollisiin asioihin. Kesäk. 1833
hän puolisonsa seurassa kävi Suomessa, jonka
käynnin muistoksi heidän
maihinnousupaikalleen, Helsingin eteläsatamaan, n. s.
„keisarinnan-kivi" on pystytetty. K. B:ilt.
Aleksandra Fedorovna [-an- fjö’-] (nuor.),
Venäjän keisarinna, Suomen suuriruhtinatar,
synt.
Hessen-Darin-stadtin prinsessana
kesäk. 6 p:nä 1872 ja
sai nimekseen A 1 i x
Victoria
Helena Lovisa
Beatrix. Vanhemmat
olivat Hessenin 1892
kuollut suurherttua
Ludvig IV ja hänen
neljäätoista vuotta
aikaisemmin kuollut
puolisonsa Alice,
joka oli syntyjään
Suur-Britannian ja
Irlannin prinsessa.
A. on saanut
englan-tilais-saksalaisen kasvatuksen. Kesällä 1894 häu
meni kihloihin Venäjän silloisen
perintöruhti-naan Nikolai Aleksandrovitj kanssa; hänen
sisarensa Elisabeth oli kymmentä vuotta
aikaisemmin mennyt naimisiin viimemainitun sedän,
sittemmin niin kammottavalla tavalla surmansa
saaneen suuriruhtinaan Sergei Aleksandrovitsin
kanssa. Keisari Nikolai II:n isänsä kuoleman
jälkeen (’/„ 1894) noustua Venäjän
valtaistuimelle prinsessa Alix päivää myöhemmin siirtyi
luterilaisesta kreikkalais-katolilaiseen kirkkoon,
saaden silloin nykyisen nimensä. Marrask. 26
p:nä 1894 hänet Talvipalatsin kirkossa
Pietarissa vihittiin avioliittoon ja huudettiin
keisarinnaksi. K. B:dt.
Aleksandra Pavlovna [-a’n-] (1783-1801),
suuriruhtinas Paavali Petrovitäin (Venäjän
keisarina Paavali I) tytär. Katariina II halusi
naittaa pojantyttärensä A:n Ruotsin kuninkaalle
Kustaa IV Aadolfille; tämä matkustikin
syyskesällä 1796 loistava seurue mukanaan Pietariin,
jossa komeat kihlajaiset aiottiin pitää syysk. 28
p:nä. Mutta kun kuningas jyrkästi kieltäytyi
sallimasta tulevan puolisonsa julkisesti harjoittaa
uskontoaan Uuotsissa, jäi homma sikseen ja
Kustaa Aadolf palasi Ruotsiin. A. meni kolmea
Aleksandra Fedorovna.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
