Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Artedi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
(501
Artedi- Artevelde
nimeltään vielä Sassanidien uuden Persian
valtakunnan perustaja (226-240 j. Kr.).
Artedi
è’-J, Peter (1705-35), ruots. [-eläintieteilijä, sai perustavien, kaloja koskevien
tutkimustensa vuoksi nimen „iktyologian isä".
Hukkui Amsterdamissa 1735; hänen jälkeensä
jättämät käsikirjoitukset julkaisi hänen
uskollinen nuoruudenystävänsä Linné.
Arteeriektasia (kreik. arteri’a = valtimo, ja
ektasis = laajentuminen), valtimonlaajennus. vrt.
Aneurysma.
Arteeriskleroosi (kreik. arteri’a = valtimo, ja
sklero’s = kova), kroonillisen tulehduksen
aikaansaama aortan ja valtimojen seinämien
paksuneminen, joka vie sekä verisuonien
kalkkiutumiseen että myöskin paikallisiin pehmenemisiin;
a. kuuluu yleensä elimistömme vanhuuden
muutoksiin, mutta esiintyy nuoremmallakin iällä
muutamien tautien, etupäässä kuppataudin
aiheuttamana. 31. O-B.
Arteerit ks. Valtimot.
Arteeritulehdus ks. Arteeriskleroosi.
Arteesinen kaivo, porattu kaivo, missä vesi
nousee maanpinnan yli. Tämä johtuu siitä, että
vettä tuopa maakerros on kahden
läpäisemättömän savi- tahi vuorikerroksen välissä ja
yhteydessä korkeammalla olevien maanalaisten
vesien kanssa. Nimensä on arteesinen kaivo
saanut Ranskan maakunnasta Artois’sta, missä
ensimäinen kaivonporaus Euroopassa
suoritettiin v. 1126. Joskus ovat tällaiset kaivot hyvin
syviä, aina 1,000 m ja enemmänkin.
Artefakti (lat. ars = taito, ja facere = tehdä),
keinotekoinen esine (vastakohtana luonnon
muodostamalle) , käsiteos, taidetuote.
Arteli ks. A r 11 e 1 i.
Artemidoros [-mi’dö-] nimisistä
kreikkalaisista kirjailijoista mainittakoon A. D a 1 d i a n o s,
synt. Ephesoksesta; eli luult. Lyydian
Daldis-kaupungissa, 2 vuosis. j. Kr. Kirjoitti
Unikirjan (Oneirokritika), joka on säilynyt meidän
aikoihimme ja jolla on kulttuurihistoriallinen
merkitys. O. E. T.
Artemis, kreikkalaisten uskonnossa
Zeuksen ja Leton tytär, Apollonin sisar, vapaassa
luonnossa vallitseva
jumalatar, joka edistää
kasvullisuutta ja varttuvaa
elämää ihmis- ja
eläinkunnassa sekä kaitsee
syntymisiä, mutta tuottaa myös
äkkikuolon, varsinkin
naisille. Myöhemmin A:sta
kehittyi yöllisen taivaan
ja kuun haltijatar, joten
hän jossakin määrin suli
yhteen Hekaten ja Selenen
kanssa. Saduissa A.
esiintyy metsästäjättärenä ja
neitseellisen puhtauden
puoltajana. A. sekoitettiin
myös useihin
vierasperäisiin jumaluuksiin
(Ephe-soksen ja Taurilaisten A.). Roomalaiset näkivät
hänessä Dianansa. Vanhemmassa taiteessa A.
esiintyi jalkoihin ulottuvissa vaatteissa,
myöhemmin hänet esitettiin korkealle kohotetussa
metsästäjättären puvussa, minkä tyypin loi
Praksiteies (4 vuosis. e. Kr.). Säilyneistä esi-
Artemis (Diana).
tyksistä ovat tunnetuimmat n. s. Gabiilainen
Diana, joka todennäköisesti perustuu
Praksi-teleen teokseen ja Versailles’in D.. jota pidetään
Leokhareen (4 vuosis. e. Kr.) teoksen
jäljennöksenä, molemmat Louvre’ssa Pariisissa.
Tavallisimmat A:n attribuutit ovat jousi ja nuolet tai
soihtu; hänen kerallaan tavataan usein
metsäkauris, koira y. m. E. H-n.
Artemisia
misi’-J (lat. Artemi’sia). 1. [-Hali-karnassoksen kuningatar, joka otti osaa
Kserk-seen sotaretkeen Kreikkaa vastaan ja taisteli
urhoollisesti Salamiin tappelussa (480 e. Kr.).
— 2. Kaarian kuningatar (353-351 e. Kr.),
naimisissa veljensä Mausoloksen kanssa. Hän
antoi puolisonsa haudalle pystyttää komean
muistomerkin, Mausoleionin (ks. Maus
o-1 e u m i).
Artemisia, maruna, kasvisuku
Compositce-heimossa. N. 200 lajia, jotka ovat levinneet
Eurooppaan, Pohj.-Afrikkaan,
Pohj.-Ameriikkaan sekä Länsi- ja
Pohj.-Aasiaan. Mykeröt pieniä,
melkein terttumaisesti järjestyneet
varren iukuisten haarojen
yläosaan. Lajit huomattavia
sisältämiensä haihtuvien öljyjen ja
katkerien aineitten tähden, joiden
vuoksi useita käytetään lääkkeenä
tahi mausteena. —- A.
absinthi-umista, m a 1 i s t a, valmistetaan
likööriä („absinttia",
„vermuut-tia"), jonka Ranskassa on
huomattu vaikuttavan
vahingollisemmin kuin muut väkijuomat. A.
abrotamimia., aaprottia, jolla
on rihmaliuskaiset lehdet,
viljellään puutarhoissa ja
hautausmailla koristuskasveina ja
miellyttävän ryydinhajunsa vuoksi.
A. dracunulusta., jolla on ehyet
lehdet, viljellään mausteeksi. Kaikkia lajeja
käyttää kansa lääkkeenä „ruusua" y. m. tauteja
vastaan.
Artemision [-mi’-] (kreik.), Artemis
jumalattaren pyhäkkö; huomattava on varsinkin se A.,
joka sijaitsi Euboian pohjoiskärjessä, jonka
edustalla taisteltiin ensimäinen meritaistelu
kreikkalaisten ja persialaisten välillä 480 e. Kr.
Artes liberales [-rö,’-] (lat.), „vapaat
taiteet". Roomassa mainittiin tällä nimellä ne
tiedot ja taidot, jotka soveltuivat vapaalle miehelle
erotukseksi orjien epävapaista toimista. Ne
muodostivat myöhemmän
kreikkalais-roomalai-sen käsitystavan mukaan korkeamman
opetuksen piirin (enkyklios paideia=ensyklopedia).
Vapaina taiteina pidettiin vanhalla ja keskiajalla
seuraavia seitsemää: grammatiikka (kielioppi),
dialektiikka (todisteluoppi), retoriikka
(puhetaidon teoria) ; aritmetiikka, geometria, musiikki ja
astronomia. Kolme ensinmainittua muodosti
trivium-, neljä viimeistä qvadrivium-nimisen
kurssin. Varsinkin triviumia opetettiin vanhan
ajan lopulla ja läpi koko keskiajan, vieläpä
uuden ajan alussakin yleisesti alkeiskouluissa;
qvadriviumiu aineet olivat harvinaisemmat.
31. S.
Artevelde [-fei-], Jakob van (1285-1345),
flanderilainen isänmaanystävä ja kansanjohtaja.
A. oli rikasta ja ylhäisistä sukulaissuhteistaan
Mali.
« oksa. h
mykerö, c kukka.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
