- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
721-722

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Auriini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

721

Auriini—Aurinko

dens’ista koilliseen. Sen lähellä on kuuluisa
luola runsaine jääkautisine eläinjäännöksineen
ja paleoliittisine pii- ynnä luuesineineen. Pieni
läheinen kalliononkalo on ollut käytetty
erityisenä hautuuluolana, jota aikaisemmin on pidetty
myös paleoliittisena, mutta jota nykyään
katsotaan myöhäisemmäksi.

Auriini, fenolista, rikkihapon ja oksaalihapon
kanssa kuumentamalla saatu punainen tervaväri,
jota käytetään silkin ja puuvillan värjäykseen
ja tapettipainossa.

Auringonetäisyys, auringon ja maan välinen
keskimääräinen etäisyys (149,5 milj. km eli 20
milj. maant. penink.), käytetään pituusyksikkönä
määrättäessä etäisyyksiä aurinkokunnassa.

Auringonjuhla. Useilla kansoilla on ollut
ikivanha tapa viettää auringonjuhlia
auringon-seisahduspäivinä talvella ja kesällä sekä
päiväntasauksen aikana syksyin keväin polttamalla
tulirovioita korkeilla vuorilla. Epäilemättä oli
leimuava valkea alkuaan taika, jolla talven pahat
henget karkoitettiin, liiallinen pouta ehkäistiin,
hyvä ilma hankittiin j. n. e. Tapa on osaksi
vieläkin säilynyt; varsinkin ovat juhannustulet
laajalti käytännössä. — Koska auringonpalvelus
ei suomensukuisilla kansoilla ole alkuperäinen,
on kokkovalkean polttamista pidettävä
ulkoapäin tulleena lainana. Kokkovalkeita poltetaan
paitsi juhannuksena, paikoittain myöskin
pääsiäisenä ja helluntaina. — vrt.
Auringon-palvelus. E. K-a.

Auringonkehä ks. Auringonsappi.

Auringonkukka ks. H e 1 i a n t h u s.

Auringonkukkaöljy, puristamalla
auringonkukan (Helianthus) siemenistä saatu
vaaleankeltainen rasvainen öljy, jota käytetään
ruoka-ja maaliöljynä. Jähmettyy —16°:ssa.

Auringonpalvelus. A:lla on tärkeä merkitys
useimmissa luonnonuskonnoissa. Aurinko
ajatellaan elämää ja valoa lahjoittavaksi
jumaluudeksi (intialaisten Surya, egyptiläisten Ra,
babylonialaisten Marduk, kreikkalaisten Helios ja
Herakles, germaanilaisten Balder j. n. e.).
Egyptiläiset kuvailivat Ra-jumalan joka päivä
kulkevan laivassa taivaan yli seurassaan autuaita
ihmisiä. Foinikiassa ja Syyriassa liittyi
auringonpalvelus Baalinpalvelukseen ja tunkeutui
sen mukana myöskin Israeliin, jossa mainitaan
auringonhevoset ja auringonvaunut palveluksen
esineinä 2 Kun. 23u. — vrt.
Auringon-juhla. E. K-a.

Auringonparallaksi ks. P a r a 11 a k s i.

Auringonpilkut ks. Aurinko.

Auringonpimennys, ilmiö taivaalla, jolloin
kuu joko kokonaan tai osaksi peittää auringon
joltakin maanpinnan osalta. A. voi sattua
ainoastaan uuden-kuun aikana. Koska maan ja
kuun radat eivät ole samassa tasossa, ei jokainen
uusi kuu tuo mukanaan auringonpimennystä.
A. on täydellinen niissä paikoin, mihin sattuu
kuun sydänvarjo, osittainen siellä, mihin
lankeaa ainoastaan puolivarjo. Kehänmuotoinen a.
nähdään täydellisen sijasta silloin kun kuun
sydänvarjo ei ulotu maahan asti ja kuun
näennäinen halkaisija siis on pienempi kuin
auringon. Auringonpimennykset ovat ylipäänsä
lukuisammat kuin kuunpimennykset, mutta
yksityisillä paikkakunnilla harvinaisemmat, koska
kuun pimennys nähdään enemmällä kuin puo-

lella maapallon alasta, mutta auringonpimennys
vain verrattain rajoitetulla kaistaleella.

Auringonpisto (insolatsioni,
helio-sis), auringon säteiden suoranaisesta
vaikutuksesta paljastettuun päähän ja niskaan
aiheutuva sairastuminen, joka ilmenee
verentungoksena jopa tulehduksenakin aivojen ja
selkäytimen kalvoissa. M. O-B.

Auringonrengas ks. Auringonsappi.

Auringonruusu ks. n e 1 i a n t h u s.

Auringonsappi, valoilmiö, mikä esiintyy
taivaan ollessa hienossa pilvessä (eirrus-stratus).
Valon taipumisesta pienissä pilveä
muodostavissa jääkristalleissa syntyy auringon tai kuun
ympäri aivan pieniä kehiä ja valon
taittumisesta suurempia renkaita (lävistäjä 22-23°
tai 46-47°). Kehissä on sisäreuna sininen,
ulkoreuna punainen, renkaissa päinvastoin. Näiden
lisäksi esiintyy vielä kehiä, jotka kulkevat
auringon kautta joko vaaka- tai pystysuoraan
suuntaan tai ulkopuolelta sivuavat edellä mainittuja
„renkaita". Kahden kehän yhtymäkohdassa
tulee valoilmiö voimakkaammaksi ja niin syntyy
joko vaakasuoraan auringon sivuille tai suoraan
sen ylä- ja alapuolelle värillisiä
auringon-säppejä. Ilmiön ollessa heikompi ei
värillisyyttä voi huomata, ja harvoin on se näin
täydelliseksi kehittynyt, useimmiten nähdään
ainoastaan vaakasuoraan auringon sivuilla olevat
sapet. V. V. K.

Auringonsappi. H aurinko; Ae, AY. Xo, Nu auringonsappeja:
ff,. Tt, auringonrenkaita.

Auringonsäteily ks. Insolatsioni.

Auringonsäteilyn mittaaja ks.
Insolatsioni.

Aurinko, aurinkokuntamme keskuskappale,
on hehkuva omavaloinen pallo, maahan
verrattuna suunnattoman suuri, mutta kiintotähtien
suhteen keskinkertaista kokoa. Maasta
katsottuna auringon näennäinen halkaisija on noin 32
eli 1,394,000 km, mikä on 109,3 kertaa niin suuri
kuin maan oma tahi 1,8 kertaa kuun radan
halkaisija. Mitään litistymistä ei ole voitu huomata.
A:n pinta on 12,000 ja tilavuus 1,3 milj. kertaa
niin suuri kuin maan. Sen massa on 324,000
kertaa niin suuri kuin maan ja 750 kertaa niin
suuri kuin kaikkien planeettien yhteensä, tiheys
0,25 ja painovoima pinnalla 27,9, kun tiheys ja
painovoima maapallolla ovat = l.

A:n keskustaa ympäröi kolme kerrosta: 1. f
o-tosfääri, loistava hehkuva pilvikerros, minkä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0401.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free