- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
753-754

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Avellan ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

753

n. 1,5 km mittaista kujatietä, toinen
kaakkoon, toinen länteen, molemmat kummallakin
puolen merkittyinä vähän välimatkan päähän
pystytetyillä kivillä.

Lähistössä on paljon muita muinaisjäännöksiä,
m. m. kaksi jättiläiskumpua (kuv. a ja 6),
toinen niistä 5-1 m korkuinen ja 650 m
ympyrämit-tainen. Puheenaoleva latomus on luultavasti
uskonnollisia menoja varten, ehkä uhripaikaksi,
rakennettu, mahdollisesti jo kivikauden lopulla.

J. A-io.

Avellan [-lä’n] s u v u n kantaisä Tuomas
Niilonpoika Tarkin talosta Kiukaisten
Pane-liasta antoi pojalleen tämän kouluun lähtiessä
(1600-luvun lopulla) kotitalon pihalla kasvavan
pähkinäpuun (Corylus avellana) mukaan nimen
Avellanus. Suku on viime aikoihin saakka
elänyt pääasiallisesti Lounais-Suomessa. —
1. Juhana Henrik A., (1773-1832),
yliopiston opettaja, nimitettiin 1804 käytöllisen
filosofian dosentiksi, 1809 luontaisoikeuden ja
historian apulaiseksi ja 1812 historian
professoriksi Turun yliopistoon. Viimemainittuun
virkaan hän tuli virka-ansioitten eikä
historiallisten opintojensa tai tutkimustensa perusteella;
filosofia oli hänen varsinainen alansa. Myöskin
A. menestyksellä toimi opettajana; 1S29 hän
perusti Helsinkiin yksityisen oppilaitoksen uusia
kasvatusopillisia periaatteita käytäntöön
sovel-luttaakseen. Hän oli tunnettu
hajamielisyydestään. — 2. Kaarola Aleksandra A.
(s. 1853), näyttelijätär, sai ruotsinkielisen
ka–vatuksen ja opiskeli jo nuorena lausuntoa ja
kaunolukua Tukholmassa. Kansallisen
innostuksen aikaansaama Suomalainen teatteri
synnytti hänessä päätöksen antautua
näyttämötaiteen palvelukseen. Jatkettuaan opintojaan
Tukholmassa ja ahkerasti opiskeltuaan suomen
kieltä hän marrask. 1876 debyteerasi Leana
Suomalaisessa teatterissa sen Hämeenlinnassa
vieraillessa. Vuoteen 1887 hän sitten oli
sanotun teatterin näyttelijättärenä, kohoten
luontaisen lahjakkuutensa, huolehditun
kasvatuksensa ja uutteruutensa avulla ensimäisten
joukkoon. 1879 hän täydensi opintojaan
Kööpenhaminassa ja Pariisin konservatorissa. Monet ja
monenlaiset ovat olleet hänen esittämänsä osat;
huomattavin on kuningatar Elisabeth Schillerin
Maria Stuartissa. 1887-1904 hän oli Suomal.
teatterin oppilaskoulussa opettajattarena; häneltä
on nuorempi näyttelijäpolvemme siten saanut
ensimäisen taiteellisen kasvatuksensa.
Muutenkin A. on antanut opetusta kaunoluvussa ja
lausunnossa. Hän on painosta julkaissut
kauno-lukemisen oppaan. K. B:dt.

3. Gustaf Adolf A. (1785-1859), suom.
kielitieteilijä, synt. Kokemäellä, oli
valmistautunut lainopilliselle alalle, mutta heitti sen
kivulloisuuden takia ja alkoi tutkia uusia
kieliä ja runoutta. Näiden harrastusten
tuloksina A:lta ilmestyi Mnemosynessä y. m.
ruotsinkielisissä sanomalehdissä käännöksiä m. m.
Goethen ja Schillerin tuotteista, joskus omiakin
runoelmia. Yliopiston englannin kielen
opettajanviran hakua varten hän 1827 julkaisi
tunnustusta saaneen väitöskirjan „Reflexioner öfver
engelska språkets upphof och bildning samt
för-hållande tili andra europeiska tungomål", joka
on ensimäinen Suomessa ilmestynyt, uusfilo-

754

logista alaa käsittelevä teos. Kun yliopisto
Turun palon jälkeen piti muutettaman
Helsinkiin, peruutti hän kuitenkin hakemuksensa ja
asettui maanviljelijänä Ahlaisiin. Tämän
jälkeen A:n harrastukset yhä enemmän kääntyivät
suomen kielen viljelyyn. Hän suomensi pari
hengellistä kirjaa, julkaisi tarkastuksia
Heleniuksen, Ignatiuksen ja Frosteruksen
suomalaisista virsikokeista, tällä kuten myöhemmin
ahkeralla kirjeenvaihdolla M. Akianderin kanssa
edistäen suomalaisen virsikirjan parannusta, ja
oli v:sta 1S56 Ingmanin apumiehenä suomalaisen
raamatunkäännöksen korjaustyössä.
Merkityksensä on ollut myös A:n ahkeralla
oikea-kielisyyskirjailulla, jonka tuotteita on ilmestynyt
lyhyempiä sanomalehdissä (Sanomia Turusta),
pitempiä Suomi kirjassa (,,0m Finsk
språkrik-tighet", „Kritik öfver sättet att i Finskan
ut-trycka begreppet om tid" ja ,,0m sättet att
i Finska periodbyggnader uttrycka Negativa
Begrepp"). A. esiintyy näissä
kansankielisyys-kannan edustajana usein vastustamassa
kieliopil-lisuussuuntaa (vrt. Oikeakielisyys),
milloin tämä hänestä vie liian kauaksi yleisestä
puhekielestä. Hän on samalla puhdaskielisyyden
kannattaja, joka muukalaisuutta, etenkin
lause-muukalaisuutta vastaan suosittelee kielen
omapohjaista kehittämistä eikä hyväksy, että esim.
suomalaisen sanan merkitystä liiaksi
laajennetaan vieraan kielen mallin mukaan; hän on
valmis hylkäämään jopa kansanmurteissakin
yleiseksi myöntämänsä lauseparren, jos se hänen
mielestään sotii kielen luouuetta vastaan.
Kirjoitukset sisältävät paljon hyviä huomioita tosin
hiukan suppealta havaintoalueelta,
Luoteis-Sata-kunnasta. A:n harrastusta rahvaan siveellisen
elämän kohottamiseksi todistavat hänen
kirjoittamansa palkitut vastineet Suomen Talousseuran
kilpakysymyksiin viinanpolton seurauksista ja
keinoista yltyvän viinanjuonnin rajoittamiseksi.

A. K.

4. Edvin A. (s. 1830), valtiopäivämies,
kirjailija, edellämainitun poika, oli vuodesta 1855
kollegana ensin Hämeenlinnan, sitten Porin
ylä-alkeiskoulussa, mutta erosi kivulloisuuden
vuoksi 1865 ja asettui maanviljelijäksi
Kellah-den kartanoon Ahlaisten kappeliin. Hän on
innokkaasti ja vaikuttavalla tavalla ottanut osaa
yleisiin toimiin, ollen m. m.
kunnallishallituksen esimiehenä, maanviljelysseuran
puheenjohtajana sekä jäsenenä l:sessä yleisessä
kirkolliskokouksessa ja useissa tärkeissä valtion
komiteoissa. Hän sai kunnallisneuvoksen arvonimen
1879. Erittäin on mainittava hänen toimintansa
valtiopäivillä, joilla hän vv. 1877-1900
talon-poikaissäädyssä edusti ensin Ali-Satakunnan,
sitten Ulvilan tuomiokuntaa. A., joka oli
suomenmielisten eturivin miehiä, nautti säädyssään
suurta luottamusta ja otti etevällä tavalla osaa
varsinkin rautatievaliokunnan ja yleisen
vali-tusvaliokunnan töihin. 1882:sta lähtien hänet
useat kerrat valittiin talonpoikaissäädyn
puolesta Suomen Pankin tilintarkastajaksi. Hän
on toiminut myöskin kirjallisella alalla,
suomentaen useita sekä käytännöllistä hyötyä
tarkoittavia kirjoja että runotuotteita ja julkaisten
joukon huomattavia sanomalehtikirjoituksia ja
lentokirjasia. Routavuosina A. liittyi
perustuslaillisiin, mutta on korkean ikänsä johdosta

Avellan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0425.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free