Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Backmansson ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
795
Bacon—Baden
796
pearen näytelmien todellinen runoilija, on perin
heikosti perusteltu ja mahdoton ajatus. [B.,
Works, julk. Spedding y. m., 7 osaa (1857 seur.) ;
Spedding, „Letters and life of F. B." (7 os„ 1861
seur.) ; K. Fischer, „Fr. Bacon u. seine
Nachfolger" (1875).] A. Gr.
Bacon [beiknj, Roger (luult. 1214-94), engl.
luonnontutkija ja filosofi, f ransiskaanimunkki,
kuuluisa tiedoistaan monissa tieteissä. B. oli
synt. aatelisesta suvusta, harjoitti opintoja
Oxfordissa ja Pariisissa. Oivaltaen keskiajan
sko-lastiikan tyhjyyden B. hylkäsi spekulatiivisen
metodin ja asetti sen sijalle kokemuksen ja
kokeilun. Kerrotaan hänen tehneen useita
keksintöjä (suurennuslasi, ilmapumppu,
jonkinmoinen ruudintapainen ainesekoitus y. m.) ; hän
esitti huomattavia aatteita monista
luonnontieteellisistä kysymyksistä, harrasti myöskin
alkemiaa ja sai kunnianimen „ihmeellinen opettaja"
(doctor mirabilis). Mutta B. joutui pahaan
huutoon noituudesta ja herätti muutenkin
uudis-tusvaatimuksillaan, jotka myöskin kohdistuivat
tarpeellisiin parannuksiin kirkossa ja papiston
tavoissa, munkkien vihaa. Hän suljettiin
erääseen Pariisin luostariin, jossa oli noin 10 vuotta
ankaran valvonnan alaisena. Paavi Clemens IV
antoi hänelle 1265:n paik. vapauden ja B. sai
kirjoittaa puolustuksekseen suurimman
teoksensa „Opus majus", joka esittää hänen
yleis-käsityksensä tieteiden kokonaisjärjestelmästä ja
joka lähetettiin paaville. Clemensin kuoltua B.
uudelleen joutui vainojen alaiseksi ja oli taas
kauan aikaa vankilassa, josta pääsiyään pian
kuoli. [Charles, „R. B„ sa vie, ses ouvrages, ses
doctrines" (1S61).]
Bacsänyi, Jänos [batsönji jänos]
(1763-1845), monipuolisesti sivistynyt, monta kovaa
kokenut unk. kirjailija, aikanaan maansa
kirjallisten harrastusten jolitomiehiä; „Magyar
Muzeum" nimistä kirjallista aikakauskirjaa hän
osasi vähäpätöisenä kansliavirkamiehenäkin
(Kassan kaupungissa Pohjois-Unkarissa)
toimittaa ja kokosi ympärilleen joukon eteviä
kynäniekkoja. Kirjoituksissaan hän voimakkaasti
huomautti unkarilaisen kirjallisuuden tarpeita,
kirjallisen kritiikin suurta merkitystä sekä
käsitteli myös niitä periaatteita, joita
käännöstyössä tulisi noudattaa; myöskin hän koetti
tutustuttaa aikalaisiaan vanhempaan
unkarilaiseen kirjallisuuteen, samoin myös Ossianin
lauluihin sekä Miltoniin. B. oli isänmaallinen,
kansanvalistusta ja kansanvaltaa harrastava
mies. Eräs Ranskan vallankumouksen johdosta
kirjoittamansa runo, jota katsottiin
vallankumoukselliseksi, oli alkusyynä niihin
selkkauksiin ja onnettomuuksiin, jotka hänen elämässään
sitten seuraavat. Niistä huolimatta hänen
kirjalliset harrastuksensa pysyivät virkeinä,
vieläpä Linzin vankilassakin, jossa sai loput
elämäänsä viettää v:sta 1817 alkaen. Täällä hän
kirjoitti parhaat runonsa. Y. W.
Bacterium ks. Bakteerit.
Baculus (lat.), sauva. — B. pastoralis
(e p i s e o p a 1 i s), paimen-, piispansauva.
Badacsony [-alsonj], muodoltaan
mieltäkiin-nittävä sammunut tulivuori (438 m), kuuluisa
viinivuori Balaton-järven (ks. t.) luoteisrannalla
Unkarissa. Muinoin oli vuorella luostari, joka
perustettiin v. 1268; vielä näkyvissä Pyhän
Tapanin aikuisen temppelin raunioita.
Matkai-lijain suosima; hotelli, höyrylaiva-asema.
Badajoz [-aho’p], 1. Espanjan provinssi
Estre-madu rau maakunnassa, 21,894 km", 560,063 as.
(1907) (25 kurilla). B. sijaitsee Sierra
More-uan pohj.-puolella ja Guadiana-joen ympärillä;
se on kuiva ja suhteellisesti hedelmätön.
Asukkaat elävät maanviljelyksestä ja karjanhoidosta.
— 2. Samannimisen provinssin päiikaup.
Guadia-nan varrella, lähellä Portugalin rajaa; linnoitus,
30,399 as. (1900). Vanha, pitkä silta vie joen
yli. Kaunis tuomiokirkko. Estremaduran
ken-raalikapteenin ja piispan asuntokaupunki.
Fajanssi- ja nahkatavarain teollisuutta. — B. on
vanha roomal. siirtola, myöhemmin se oli
maurilaisen valtion pääkaupunki, kunnes Kastilia
valloitti sen 1235. W. S-m.
Badaksan [-(in], koillisen Afganistanin
maakunta Amu-joen eteläpuolella, luonnonihana
alppimaa (vuorenhuippuja 6,300 m asti), jonka
vuoret sisältävät vuorisuolaa, kuparia, hopeata,
rautaa, lyijyä, rikkiä, „lapis lazulia" y. m.
N. 150,000 persiankielistä as. Pääkaup.
Faisa-bad. W. S-m.
Baden [ä-J, suurherttuakunta
Lounais-Sak-sassa, 15,068 km: paitsi Boden-järveä.
Suuruutensa puolesta Saksan neljäs valtio. B.
rajoittuu etelässä Sveitsiin, idässä Württemhergiin,
pohjoisessa Baieriin ja Hesseniin, lännessä
Pfal-ziin (Baierin) ja Elsassiin. Länsi- ja melkein
koko etelärajan muodostaa Rein-joki. Maan
luonto: Pitkin Rein-jokea (länsirajaa) on
15-20 km leveä alue matalaa tasankomaata,
mutta muu osa maata on vuorista. Korkein
vuori on metsäinen Schwarzwald. Sen korkein
huippu on Feldberg, 1,495 m. Schwarzwalds
pohj.-puolella Neckariin saakka ulottuu
Neckarin ylätasanko, joka on paljoa matalampi, ja
Neckarin pohj.-puolella vähän korkeampi
Odenwald, n. 600 m. Schwarzwald laskee verrattain
jyrkästi Reinin laaksoon päin. Idässä laajenee
vuori ylätasangoiksi, jotka kaakkoisessa
Badenissa muodostavat Rauhe Albin (1. Svaabin
Juran) ; tämä on Badenissa n. 960 m. — Tärkein
joki on Rein. Baselin luona se on 252 m yi.
merenp., Mannheimin luona 90 m.
Schwarz-waldilta se saa monta lisäjokea. tärkein ja
suurin on Neckar. B:n kaakkoisosassa alkavat
Tonavan molemmat lälidejoet. — Ilmanala
on Reinin laaksossa leuto. Karlsruhen
keskilämpö 10,3°. Vuorilla on kylmempi,
Schwarz-waldin talvet ovat kylmät ja lumiset. Vuorilla
sataa paljon, mutta tasangolla vähän. —
Väestö: Asukasluku 2,010,728 (1905) 1. 133
kmMlä. Reinin laaksossa asuu aina 300 km":llä,
mutta Scliwarzwaldilla vain 40 km’:llä. Kansasta
on 60 r/c katolilaisia, 38,3 % protestantteja. 1,3 %
juutalaisia. Vuotuinen väenlisäys on n. 1,5
Eteläosassa kuuluu kansa alemannilaiseen ja
svaabilaiseen, pohjoisosassa enimmäkseen
frank-kilaiseen heimoon. Etelässä asuu kansa
hajallaan, tiluksillaan; pohjoisessa kylissä.
Elinkeinot: Reinin laakso on hedelmällinen ja
hyvin viljelty. Vuoristomaa on vähemmän
tuottava kylmän ilmanalansa takia; täällä on suuria
kuusi-, mänty- ja pyökkimetsiä. Maasta on 38 %
viljelysmaata, 18 % niittyä, 1,3 J0 viinitarhoja
ja 37% metsiä. B:ssa menestyvät tavalliset
viljalajit sekä perunat, hamppu, tupakka, humalat,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
