- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
849-850

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Baños ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

849

Bafios — Baptisten uni

sensa ovat: „Révai Miklös élete és munkåi"
(„Nikolai R:n elämä ja teokset", Budap. 1878)
ja „Kisfaludy Kåroly és munkåi" („K. K. ja
hänen teoksensa", s. p. 1882-3).

Bafios /batijos] (esp. „kylpypaikat"),
espanjankielisissä kylpypaikkojen nimissä esiintyvä
sana ; vrt. ransk. b a i n s, saks. ja ruots. -b a d.
— Cäceresin maakunnassa Béjarin kaupungin
lounaispuolella on B. de B é j a r, 1,807 as.
(1900), rikkilähteitä (42°) ; Jaénin
maakunnassa B. de la Encina, 400 m yi. merenp.,
lämpimine lähteineen ja lyijykaivoksineen;
3,922 as. (1900). — Näiden lisäksi lukuisia
muita. (K. II. B.)

Banque de France [bàk da fräs], Ranskan
pankki, Ranskan ainoa setelipankki, perust.
1800 osakeyhtiönä; haarakonttoreita n. 260:ssa
kaupungissa. 1857 korotettiin- pääoma 182,5
milj. frangiin. Se ei ole valtiopankki, vaan
valtion pankkiiri. Hallitus asettaa kuitenkin sen
johtajat.

Bånsåg [bänsäg] ks. Baanaatti.

Bansai [-za’i] (jap.), alkuaan tervehdys:
„tuhat vuotta I" (s. o. elä tuhat vuotta!), sitten
samaa kuin meidän „eläköön!"

Banteng-härkä (Bos banteng), Jaavassa sekä

muutamilla

muilla [-Sunda-saa-rilla-]
{+Sunda-saa-
rilla+} elävä
villi
härkä-laji. Kesyt-tyy helposti ja
voidaan
pitää sikäläisen kesyn
karjan
villinä kantamuotona.

Bantingin hoitotapa, laihduttamishoitotapa,
jossa ravinnoksi annetaan pääasiallisesti
munan-valkuaisainetta, minkä rinnalla hiilihydraattien
ja erittäinkin rasva-aineitten nauttiminen
supistetaan mahdollisimman pieneen määrään.
(Ban-ting oli muudan englantilaisen lääkärin Harveyn
potilas, 1863). il. O-B.

Bantu (sulu aba-ntu, monikko sanasta
u-mu-ntu = mies), bantukansa (jota joskus pidetään eri
rotuna, banturotuna). Suuri, kielellisesti
yhteenkuuluva kansanryhmä Etelä- ja
Keski-Afri-kassa. Pohjoisessa b:n kansoittama alue ulottuu
n. 5° päiväntasaajan pohj.-puolelle, josta
sudan-neekerien sekä galla- ja somali-kansojen alue
alkaa. B.-kansoihin kuuluvat kafferit,
betsuaana-kansat, hererot, kongo-kansat,
mosambik-kan-sat, zanzibar-kansat, lukuisat vähemmin
tunnetut sisämaankansat y. m. B.-kansojen
elinkeinoista mainittakoon maanviljelys ja etenkin
karjanhoito. Orjuus on yleinen vain muutamien
b.-kansojen keskuudessa. Sodassa b.-kansat,
etenkin kafferit, ovat urhoollisia. Vaimon, tahi
varallisuuden mukaan useamman vaimon,
hankkii mies ostamalla. — Henkiseen ja aineelliseen
kehityskantaansa nähden voidaan b.-kansat
jakaa kolmeen osaan: 1) Kongo-alueen ja
länsirannikon kansoihin, jotka vasta viime aikoina
ovat saaneet vaikutelmia ulkoapäin. Näille
ominaisia ovat ihmeteltävän korkealle keliit-

Bunteng-härkä

tynyt kätevyys (puunleikkaus, punoma- ja
kutomataito sekä metallien jalostaminen ja
käyttäminen), mutta sen ohella omituinen,
fantastinen fetisipalvelus. 2) Suuren
vajoomis-alueen itäpuolella eläviin kansoihin, joiden alue
ulottuu Tanganjika-järveen lännessä. Nämät
osoittavat omituista jäykkyyttä ja
mielikuvituksen puutetta kaikilla elämän aloilla, niin
henkisessä kuin aineellisessakin suhteessa. 3)
Kafferi-kansoihin, jotka ovat osoittautuneet
val-tiollisesti eniten kypsiksi. Ne ovat perustaneet
valtioita ja voitokkaasti tunkeutuneet aina
Viktoria-järvelle asti. — B.-kansojen kieliä
tunnetaan 168, 55 vähäisempää murretta
lukuunottamatta. B.-kielet ovat harvinaisen
muoto-rikkaat; niiden pääomituisuutena on
pronomi-naaliprefiksien runsas käyttäminen. Niinpä
verbintaivutuksessakin eri persoonat ilmaistaan
alkulisäkkeillä. Nominit jaetaan 8 luokkaan
alkuprefiksiensä mukaan. Postpositsioneja ei
ole, ainoastaan prepositsioneja. Bantukielet
jaetaan 3:een ryhmään: a) itäiseen, joka
käsittää m. m. kisuaheli-, kafferi- ja sambesi-kielet
sekä kipokomo- y. m. kieliä itärannikolla; b)
keskiseen, johon m. m. luetaan sesuana- ja
te-ketsakielet ja c) läntiseen, johon m. m. kuuluvat
loanda- ja kongo- sekä dualla-kielet. [Haarhoff,
„Die Bantustämme Süd-Afrikas", 1890; Torrend,
„A eomparative grammar of the South-African
Bantu languages", Lont. 1891.]

K. R. B. & W. S-m.

Bantys-Kamenskij [-e’-]. 1. Nikolai
Nikolajevits B.-K. (1737-1814), ven.
ar-kistontutkija, oli romaanilaista sukuperää, tuli
1765 Moskovan suuren arkiston hoitajan Millerin
(ks. t.) apulaiseksi, jossa toimessa hän laati
selostavia luetteloita ja varsinkin tärkeän
teoksen Venäjän ja Puolan välisistä diplomaattisista
asiakirjoista. Se oli Karamzinille tärkeänä
apuna. Paitsi teoksia Venäjän diplomatian
historiasta ja uniaateista B. julkaisi myöskin
oppikirjoja mitä erilaatuisimmilta aloilta. — 2.
Dmitrij Nikolajevits B.-K. (1788-1850),
edellisen poika, historioitsija, julkaisi ruhtinas
Repninin toimesta laajoihin arkistotutkimuksiin
perustuvan Vähän-Venäjän historian sen
liittymisestä Venäjän valtakuntaan hetmanilaitoksen
lakkauttamiseen saakka. J. J. il.

Banu [ban] (mon. bani), romaanialainen
vaihtoraha = ’/.»o leu’ta = 1 penni.

Banville [bävi’1], Théodore F a u 11 a i n de
(1823-91), ransk. runoilija, romantikko, Ilugo’n,
Musset’n ja Gautier’n vanavedessä kulkeva,
luettu myöhemmin parnassolaisten piiriin.
Runoilijana hän ihaili loistavaa muotokauneutta,
täyskaikuisia loppusointuja ; runo-opilliset
mielipiteensä on hän tuonut esiin kirjassa „Petit
traité de poésie frangaise". Kirjoittanut
runokokoelmia: („Les caryatides", „Les exilés",
„Occi-dentales"), romaaneja („Les camées parisiens",
„Scfines de la vie"), näytelmäkappaleita („Diane
au boix", „Gringoire", esitetty
Kansallisteatterissa). Toiminut myöskin kriitikkona ja
sa-nomalehtimiehenä.

Banyan-puu ks. B a n i a n-p u u.

Baobab ks. A d a n s o n i a.

Baptisterio ks. Baptisterium.

Baptisterium [-ë’-](kreik. babtiste’rion =
kaste-kappeli), kupukattoinen, pyöreä tai kahdeksan-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0477.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free