- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
857-858

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Barbès ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

857

Barbès —Barcelona

858

jasto ja jonka taideaarteet (m. m. Rafaelin
„For-narina" ja Guido Renin „Beatrice Cenci")
todistavat suvun rikkautta ja taideaistia. Tämän
palatsin rakentamiseen lienee käytetty
antiikkisia muistomerkkejä, josta tunnettu sananparsi:
Quod non fecerunt barbari, fecere Barberini
(mitä eivät barbaarit tehneet, sen tekivät B:t).

Barbès [-W], Armand (1809-70), ransk.
vallankumousmies, oli heinäkuun monarkian
aikana mukana useissa tasavaltalaisten
salahankkeissa ja kapinayrityksissä, m. m. 1839,
jolloin hänet tuomittiin kuolemaan;
kuolemantuomio muutettiin kuitenkin elinkautiseksi
vankeudeksi. Päästyään helmikuun
vallankumouksen jälkeen 1848 vapaaksi hän tuli
kansalliskokouksen jäseneksi, mutta teki toukok. 1849
yhdessä Blanqui’n ja Raspail’in kanssa
onnistu-mattoman yrityksen kansalliskokouksen
hajoit-tamiseksi; joutui jälleen vankeuteen, josta
Napoleon III vapautti hänet vasten hänen omaa
tahtoansa 1854. B. oli suuri haaveilija, mutta
jalo ja rehellinen mies. J. F.

Barbey d’Aurevilly [barbëf dorviji’], Jules
Amédée (1808-89), ransk. kirjailija, kriitikko,
rohkea, uhitteleva, paradoksaali romantikko,
jonka meluavan väkivaltaiset ja sentään
kirjallisesti herkuttelevat kirjat välittävät
varsinaisista romantikoista loppuvuosisadan
symbolistei-hin. B:ssä yhtyivät omituisesti kiihkokatolinen
hurskailu ja yltiöpäinen monarkismi
keikaile-vaan dandyismiin ja pohjaltaan viattomaan
satanismiin. Hänen teoksistaan mainittakoon: „Une
vieille maltresse" (1851), ,,L’ensorcelée" (1854),
„Un prètre marié" (1865), sekä kriitillinen teos
„Les ceuvres et les hommes du XIX siécle"
(1861-95). [O. Hanssonin kirjoitelma Finsk Tidskrift
-issä (1895).] V. K-i.

Barbi, Alice (s. 1862), it. laulajatar,
erittäin etevä taidelaulujen esittäjänä. 1. K.

Barbié du Bocage [dy bokä’z], 1. Jean
Denis (1760-1825), ransk. maantieteilijä,
College de Francen professori. Karttalaitosten
toimittaja, m. m. kartaston Barthélemyn „Voyage
du jeune Anacharsis" nimiseen teokseen. —
2. Alexandre Frédéric B. (1797-1834),
Pariisin filosofisen tiedekunnan maantieteen
professori ; toimittanut Baamatun maantieteellisen
sanaston.

Barbier [barbi&], Antoine Alexandre
(1765-1825), ransk. kirjastomies, julkaissut
tärkeän bibliografisen teoksen „Dictionnaire des
ouvrages anonymes et pseudonymes" (1806-08).

V. K-i.

Barbier [barbi?], Auguste (1805-82),
ransk. kirjailija, julkaisi välittömästi heinäkuun
vallankumouksen jälkeen intoisan tuliset
„Iam-bes", joissa hän värikkäällä ja kuvarikkaalla
kaunopuheisuudella vitsoi aikansa siveellistä
rappiotilaa. Hänen myöhemmät runokokoelmansa,
vaikka muodoltaan taiturillisemmat, eivät enää
kohonneet tämän esikoiskokoelman rinnalle;
niistä mainittakoon „11 Pianto" ja „Lazare",
joista edellinen käsittelee italialaisia oloja,
jälkimäinen englantilaisia. V. K-i.

Barbier de Meynard (barbië’ da menä’r),
Charles Adrien Casimir (1826-1908),
ransk. orientalisti, arabian ja turkin kielen
prof. Pariisin Collège de Francessa. Hän on
julkaissut m. m. „Dictionnaire géographique etc.

de la Perse" (1861) ja „Dictionn. turc-frangais"
(1SS1-90) sekä kääntänyt Mas’üdin, Ibn
Khor-dädhbehin ja az.Zamakhsarin teoksia. K. T-t.

Barbier [barbië’], Paul Jules (1825-1901),
ransk. kirjailija, kirjoittanut, enimmäkseen
yhteistyössä Michel Carrén y. m. kanssa,
näytelmiä, komedioja, laulukappaleita, kuten „Les
marionnettes du docteur", „La loterie du
mariage", „Les noces de Jeannette" (Jeannetten
häät), useita oopperalibrettoja, kuten Gounod’n
Faustiin ja Romeoon ja Juliaan. Yksin hän on
kirjoittanut draaman „Jeanne d’Arc".

Barcafalvi Szabö, Dävid [-rtsa- sabö dä]
(s. 1753 t. 1755, k. 1828), unk. kirjailija,
innokkaimpia ja vallattomimpia n. s.
„kielenuudistajia", jotka m. m. uusia, „aitounkarilaisia"
sanoja sepittämällä ja niitä kirjoituksissaan
käyttämällä koettivat puhdistaa unkarin kielen
vieraista, varsinkin saksalaisista ja latinalaisista
aineksista ja siten uudelleen luoda unkarin
kirjakielen. B. oli monien satojen
mielivaltaisesti muodostettujen sanojen seppä ; monet niistä
ovat pysyväisesti jääneet unkarin kielen
omaisuudeksi. B:n (v:sta 1786) toimittama
aikakauskirja „Magyar Hirmondö" sekä hänen
kään-tämänsä saksalainen romaani „Siegwart" ovat
tulvillaan sanantekeleitä. Y. W.

Barcarola ks. B a r k a r o 1 i.

Barcarole ks. B a r k a r o 1 i.

Barcasäg [-rtsasäg], hedelmällinen,
vuoristojen ympäröimä lakeus (n. 1,600 km1)
kaakkoisessa Unkarissa, Siebeubiirgenissä (Erdélyissä),
lähellä Brassön (Kronstadtin) kaupunkia,
500-700 m yi. merenp. Asukkaat enimmäkseen
saksilaisia, maa hyvin viljeltyä. Etelästäpäin
johtaa lakeudelle neljä vuorensolaa, jotka
luultavasti jo Unkarin ensimäisten kuninkaiden aikana
varustettiin linnoituksilla viholliskansain
hyökkäyksiä vastaan. V. 1211 Andrås II kutsui tänne
saksalaisen ritarikunnan rajaa suojelemaan ; kun
ritarit jonkun ajan kuluttua palasivat Preussiin,
jäivät kuitenkin heidän tuomansa saksalaiset
uudisasukkaat jäljelle. Y. W.

Barcelona [-rpelo’-]. 1. Espanjan provinssi
Kataloniassa, 7,691 km5, n. 1,145,953 as.,
tiheimmin asuttuja, ja hyvin viljelty esp. alue. Sen
pohj.-osan täyttävät itäiset Pyreneit, muu osa
on mäkimaata. Pääjoki on Llobregat. B:ssa
viljellään vehnää, viiniä, öljypuita ja
etelän-hedelmiä. Puista mainittakoon korkkitammi
pähkinä- ja kastanjapuut. Vuorilla harjoitetaan
karjanhoitoa. Vuorityö tuottaa metalleja,
kivihiiltä ja suolaa. Teollisuuden tuotteina
mainittakoon kutoma-, teräs- ja lasitavarat, jauhot
y. m. — 2. Katalonian ja samannimisen
provinssin pääkaupunki Välimeren lahdessa
pohj.-puolella Llobregat-joen suuta, n. 530,000 as.
B. sijaitsee hedelmällisellä tasangolla
huvila-kaupunkien ja työväensiiitolain ympäröimänä.
Hyvä satama, suurta puuvilla-, silkki-, rauta-,
ase-, lasi-, fajanssi- y. m. teollisuutta,
laiva-veistämöitä. Espanjan suurin kauppakaupunki,
vienti 430 milj., tuonti 450 milj. mk:n arvoinen.
B. on lujasti linnoitettu. Vanhassa
kaupunginosassa ovat kadut ahtaat, mutta se on leveiden
puistokatujen ympäröimänä; uudenaikaisin
kaupunginosa on B:n pohjois- ja luoteisosassa.
Monta kaunista kirkkoa (tuomiokirkko v:lta
1298-1448, goottilaista tyyliä), luostareita, suuri

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0481.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free