Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bello ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
947
Belt—Benares
948
tetty Kattegatin tahi Kattegatin ja Itämeren
nimitys. Ison-Beltin nimenä oli silloin
Beltis-sund s. o. Beltin-salmi. Nyk. käytetään Belt
nimeä vain Iso- ja Vähä-Beltin salmista (ks. n.).
Belt, Yhdysvalloissa, Montanan valtiossa
sijaitseva kaupunki. Ensimäiset suomalaiset
saapuivat B:iin 1893. Suomalaisten luku 1895
lie-uee ollut n. 1,000. Ympäristöön on osa
suomalaisia asettunut maanviljelijöiksi. V. P.
Beltrami [-»’-], Giulio Cesare
(1779-1855), it. tutkimusmatkailija. B. oli
valtiollisista syistä v. 1821 pakoitettu pakenemaan
Ameriikkaan, jossa hän otti osaa Longin
retkikuntaan; tämän tarkoituksena oli löytää
Mississippi-joen lähteet. Hän erosi retkikunnasta,
löysi ja tutki näitä lähteitä 1823. B.
matkusteli myöhemmin Meksikossa ja palasi
Eurooppaan 1827. Kuoli Italiassa. On julkaissut
teoksia m. m. Mississippi-joen lähteitten löydöstä,
matkoistaan Euroopassa ja Ameriikassa sekä
Meksikosta. TT. S-m.
Beludshistan ks. B e 1 u t s i s t a n.
Beluga ks. M a i t o v a 1 a s.
Beluha, varsinaisten 1. kolyranisteu
Altai-vuorten (ks. t.) korkein huippu. B:n
korkeus-määräykset ovat johtaneet hyvin erilaisiin
arvoihin, 3,300-4,400 m; todennäköisimmin B. on
n. 4,000 m yi. merenp.
Belutsistan (B e 1 u t s h i s t a n) 1. B a 1
u-c h i s t a n. Iraanin ylängön kaakkoisin osa. Sitä
rajoittaa lännessä Persia, pohjoisessa
Afganistan, idässä Intia ja etelässä Intian-meri, n.
343,000 km1, n. 811,000 as. (1901). Loivalta
ehyeltä rannikolta kohoaa maa pengermäisesti
kuivaa ylätasankoa kohti, joka pohjoisessa on
täynnä soita ja lännessä erämaata (vanha
Ged-rosia, missä osa Aleksanteri Suuren sotajoukkoa
tuhoutui). Ylätasangolla kulkee joukko
vuorijonoja yhdensuuntaisesti; ne yhtyvät vihdoin
pohjoisessa n. 3,270 m korkeaksi vuorimaaksi.
Tämän pohjoispuolella kohoavat Soliman-vuoret
aina 2,430 m yi. merenp. Molempia
vuoristoja yhdistää tärkeä Bolan-sola. Maan
eteläosan halki käy syviä laaksoja, joitten läpi
virtaavat joet saavuttavat rannikon, mutta koko
sisämaa on ilman laskujokia; joet laskevat
suuriin soihin tahi suolajärviin. — Mannerilmasto
on vallitsevana sisämaassa, talvet ovat kylmät
ja kuivat, kesät kuumat. Rannikon (Oermesir =
„kuuma ranta") ilmanala on hyvin
epäterveellinen. Pääkaupungin Kelatin keskilämpö on
12,0°, tammik. 2,6°, kesäk. 22,9°. Sademäärä on
riittämätön, 2-300 mm (eniten kesällä).
Maanviljelystä on sentähden vaikea harjoittaa ja se
menestyy vain keinotekoisen kastelun avulla; se
tuottaa silloin hedelmiä ja ohraa sisämaassa,
rannikolla taateleita, vehnää, riisiä ja maissia,
tupakkaa ja puuvillaa. Karjanhoito on
tärkeämpi. Kotieläiminä hoidetaan hevosia ja
lampaita, vetojuhtana käytetään myöskin kamelia.
— Asukkaat ovat joko iraanilaisia belutseja tahi
brahui-kansaa, joka on sukua Dekanin
dravida-kansoille. Useimmat ovat uskonnoltaan
suniit-tilaisia muhamettilaisia. Pääkaupunki Kelat,
2,060 m yi. merenp. — Indus-joen laaksosta käy
rautatie Bolan-solan yli Quetta nimiseen
kaupunkiin. Osa Belutsistania (British B a 1
u-chista«, ks. t.) on Englannin siirtomaana.
Muu osa (Kelatin kaanikunta) on itsenäinen,
mutta tunnustaa jälkeen v:n 1876 Englannin
suojelusherruuden. IV. S-m. (K. R. B.)
Belvedere [-de"-] (it. < bello = kaunis, ja
ve-dere = nähdä), „kaunis näköala", (ransk.
bellevue), tavataan huvilinnojen ja näköalatornien
nimenä. Kuuluisa on Vatikaanin B., jossa
säilytetään mainioita taideteoksia (B:n Apollo,
Laoko’on-ryhmä y. m.). IV. S-m.
Belza, Stanislaw, puol. kirjailija,
toimeltaan asianajaja Varsovassa, on julkaissut
lakitieteellisiä tutkielmia, runoja ja useita
vilkkaasti kirjoitettuja matkakertomuksia, m. m.
„Wkraju tj siæca jezior" (Tuhatjärvien maassa),
josta on ilmestynyt useampia kuvallisia
painoksia. J. J. il.
Belzoni f-dzö’-], Giovanni Battista
(Giambattista) (1778-1823), it. retkeilijä
synt. Padovassa, tutki v:sta 1815 alkaen Egyptin
muinaismuistoja; avasi 1817 Abusimbelin (ks. t.)
temppelin sekä Chephrenin pyramidin, kävi
El-Kassarin keitaassa ja teki matkan
Timbuktuun 1822. Tutkimuksensa B. teki Englannin
varoilla; hänen rikkaat kokoelmansa ovat nyk.
Lontoon British Museumissa. VV. S-m.
Bem, Jozef (s. 1791-1850), puol. sotilas ja
isänmaanystävä. Palveli aluksi Ranskan
armeijassa ollen mukana Napoleonin kuuluisalla
Venäjän-retkellä 1812 ja v:sta 1815 Puolau
vastaperustetussa sotaväessä, toimien samalla
opettajana Varsovan sotakoulussa. Joutui
avomielisyytensä ja puolalais-kansallisten
mielipiteittensä takia vainon alaiseksi; Aleksanteri
I:n kuoltua hän 1825 erosi sotapalveluksesta.
Kapinan puhjetessa Puolassa B. 1830 tuli
majuriksi kapinallisten armeijassa ja kohosi
vähitellen urhoollisuutensa takia kenraaliksi.
Varsovan kukistuttua hän lähti Saksaan ja oleskeli
sitten eri maissa, suunnitellen m. m. Puolan
vapauttamista. Kun 1848 kapina puhkesi
Itävallassa, saapui B. Wieniin ja otti tarmokkaasti
osaa kapinan johtoon. Kaupungin antauduttua
hän pakeni Unkariin, saaden toimekseen
Siebenbürgenin valloituksen. Huolimatta monista
voitoista ei hänellä kumminkaan ollut lopullista
menestystä. Hän otti vielä osaa Temesvärin
taisteluun 1849 paeten sen jälkeen Turkinmaalle.
Kääntyi siellä islaminoppiin ottaen nimekseen
Amurat pasa ja sai paikan Turkin armeijassa.
O. il-e.
Ben (hebr. = „poika"), sana, joka asetetaan
isän nimen eteen ja siten muodostaa juutalaisia
henkilön- ja perheennimiä. K. T-t.
Ben (kelt.), nyk. Skotlannin ylämaalaisten ja
irlantilaisten kielessä = vuori, vuorenhuippu;
esim. Ben-Newis. Sama esiintyy muodossa pen
sanassa Apenniinit.
Benares
ü’rizj, Etu-Intian kaupunki [-Ganges-joen pohj.-rannalla, 209,331 as. (1901). »/«
hindulaisia, llt muhamettilaisia, 1,000 kristittyä. B.
on jo ammoisista ajoista asti ollut brahmalaisen
opiu keskus, hindulaisten pyhin kaupunki ja
kuuluisin pyhiinvaelluspaikka. Sinne tulee
kaikilta tahoilta hindulaisia pyhiinvaeltajia
pesey-tyäkseen pyhässä virrassa, jopa
hukuttautuak-seen sen pyhiin aaltoihin. Kaduilla liikuskelee
suuri joukko kerjäläisiä, fakiireja ja pyhiä
hlr-kiä. Täällä on yli 1,400 hindutemppeliä ja 272
moskeiaa, kuuluisa hindul. yliopisto ja
tähtitorni. Mutta lukuunottamatta englantilaisten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
