Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bertini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1009
Bertini—Berzelius
1010
Toinen, täydentävä signalementtijärjestelmä,
joka niinikään on Bertillonin keksimä ja joka
yksityiskohtia myöten ottaa huomioon henkilön
fysionomian, on n. s. portr a it parlé (sanoin
tehty kuva), jota menestyksellä käytetään
rikollisten etsiskelemiseksi. Sitä varten merkitään
systemaattisessa järjestyksessä ja tarkoin
määrättyä sanastoa käyttäen muistoon kaikki, mikä
kysymyksessä olevassa henkilössä missäkin
suhteessa on karakteristista. Nerokkaasti
järjestämällä ja sanalyhennyksiä käyttämällä
voidaan tällainen portrait parlé, jonka etsivä
poliisimies oppii ulkoa, saada mahtumaan aivan
pienelle signalementtikortille. [Alphons Bertillon,
„Identification anthropométrique. Instructions
signalétiques" (2 painos 1S93) ; Georges Bertillon,
„De la reeonstruction du signalement
anthropométrique au moyen des vétements" (Lyon 1892) ;
Klatt, „Die Körpermessung der Verbrecher nach
Bertillon" (Berlin 1902).] O. K:nen.
Bertini, Henri (1798-1876), ransk. pianisti
ja pianosäveltäjä, jonka etydit ovat hyvin
arvossapidetyt. 1. K.
Bertold, Riian piispa ks. Berthold.
Bertramjuuri ks. Anacyclus.
Bertrand [bärträ’J, Henri Gratien
(1773-1844), kreivi, ransk. sotapäällikkö, palveli
Vallankumouksen aikana insinööriupseerina, oli
mukana Bonaparten Egyptin-retkellä, jolla
kiinnitti Bonaparten huomion puoleensa ja
korotettiin brigadikenraaliksi; otti sitten
kunniakkaasti osaa kaikkiin Napoleonin sotaretkiin ja
nimitettiin 1813 hovin suurmarsalkaksi. V. 1814
hän seurasi Napoleonia Elbaan ja 1815 S:t
Helenaan pysyen siellä uskollisesti keisarin
kuolemaan asti v. 1821. V. 1830 B. valittiin
edustaja-kamarin jäseneksi.
Bertrand [bärträ’J, Joseph Louis
Francois (1822-1900), ransk. matemaatikko, tuli
1862 Collège de Francen professoriksi, 1856
akatemian jäseneksi ja 1874 sen sihteeriksi. Hänen
teoksensa koskettelevat korkeamman
matematiikan useita eri aloja.
Bertrand de Born [bärträ’ da born], (n.
1140-n. 1215), ransk. ritari ja trubaduuri; sepitteli
sotalauluja sekä leimuavia pilkkarunoja,
„sir-ventes", joissa hän kiihotti Englannin kuningasta
Henrik II:ta ja tämän poikia, esim. Richard
Leijonamieltä näiden keskinäisissä taisteluissa.
Tämä sotaisa ritari, joka lopun ikäänsä eli
luostarissa, on myöskin kirjoittanut intomielisiä
lemmenrunoja. V. K-i.
Bertta (msaks. „loistava"). 1. B. P y h ä, oli
frankkilainen prinsessa, naitettiin n. 560 Kentin
kuninkaalle Ethelbertille, jonka hän taivutti
vastaanottamaan kristinuskon. — 2. B.
frankkien kuningatar (k. 783), Laonin kreivin
Chari-bertin tytär, Pipin Pienen puoliso ja Kaarle
Suuren äiti. Tarinan mukaan B. häämatkallaan
joutui surmayrityksen esineeksi, mutta pelastui,
ja Pipin löysi hänet sittemmin metsästä eräästä
myllystä. B. oli tunnettu nimellä
suurijal-kainen 1. kehrääjä ja hänen ympärilleen
muodostui sitten laaja satupiiri (Berthe au
grand pied).
Berttula ks. Perttula.
Berwald. 1. Johan Fredrik B.
(1787-1861), ruots. kapellimestari ja säveltäjä,
viulunsoittajana ulkomaillakin tunnettu. — 2. Franz
Adolf B. (1796-1868), edellisen puoliserkku,
toiminut milloin viulunsoittajana Tukholman
hovikappelissa, milloin ortopedisen laitoksen
johtajana Berliinissä, milloin lasitehtaan
isännöitsijänä Norrlannissa, viimeksi sävellystaidon
opettajana Tukholman konservatorissa. Luetaan
Ruotsin huomattavimpiin säveltäjiin.
Berylli, mineraali, kokoumukseltaan
aluminium- ja berylliumsilikaattia, muodostaa
kuusisivuisia prismamaisia
kiteitä. B. on hyvin kovaa,
tavallisesti vihreänväristä.
Kauniinvärisiä
b.-muunnok-sia käytetään koristekivinä.
Läpinäkyviä vihreitä
muunnoksia nimitetään
smaragdeiksi; ne ovat arvokkaita jalokiviä,
joita saadaan Siperiasta, Kolumbiasta ja
Aust-raaliasta. Sinisenvihreitä b.-muunnoksia
nimitetään akvamariineiksi (ks. t.).
Suomessa on epäjaloa b:ä löydetty Kiskon pitäjässä
Paavon ja Kuusmiilun kvartsilouhoksista ja
Tammelassa Torron louhimosta.
Berylliumi (Be = 9,i), beryllissä, smaragdissa
ja eräissä muissa harvinaisissa mineraaleissa
tavattu alkuaine. Valkoinen, kevyt, ilman
vaikutusta kestävä metalli; liukenee suola- ja
rikkihappoon, mutta ei typpihappoon. Kemiallisessa
suhteessa b. on hyvin magnesiumin tapainen.
ö.
Berytos ks. Beirut.
Berzelius [-tsë?-], Jöns Jakob (1779-1848),
kuuluisa ruots. kemisti, synt. 29 p. elok. 1779
Väfversundan pitäjässä
Ttä-Göötanmaalla. B. tuli
1796 Upsalan yliopistoon,
jossa hän aluksi opiskeli
lääketiedettä, myöhemmin
etupäässä kemiaa;
nimitettiin 1802 apulaiseksi
Tukholman
lääketieteelliseen kouluun, 1807
lääketieteen ja farmasian
professoriksi samaan
laitokseen, sekä 1815 kemian
professoriksi. V:sta 1818,
jolloin B. tuli Ruotsin
akatemian varsinaiseksi
sihteeriksi ja vielä enemmän v:sta 1832,
erottuaan professorinvirasta, hän antautui kokonaan
tieteen palvelukseen. Harva tiedemies on
rikastuttanut tiedettään niin monilla ja
arvokkailla uusilla tutkimuksilla kuin B. Tunnettu
kemian historian kirjoittaja Kopp on aikanaan
lausunut B:stä m. m.; „Tässä tieteessä ei ole
yhtäkään oppia, jota B. ei olisi kehittänyt; ei ole
olemassa yhtäkään alkuainetta, jonka
yhdistyksiä emme B:n tutkimusten kautta ole tulleet
lähemmin tuntemaan". Elämäntyönsä
päätehtävänä B. itse piti tarkalleen tutkia, missä
painosuhteissa aineet yhtyvät kem. yhdistyksiksi sekä
niitä säännönmukaisuuksia, jotka tällöin ovat
huomattavissa. B:n suurimpia ansioita
epäilemättä onkin, että hän silloisilla apuneuvoilla
aivan ihmeteltävällä tarkkuudella on määrännyt
useimpien hänen aikanansa tunnettujen
alku-aineitten atomipainot (ks. t.), sillä nämähän
ovat perustana kaikille kem. laskelmille ja
kokoomusmääräyksille. Galvanismin vaikutusta
Beryllejä.
J. J. Berzelius.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
