Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Boggivaunu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1115
Bogorodsk— Bohuslääni
1116
Bogorodsk [-ro’-], Moskovan kuvernementin,
Kljasma-joen ja Moskova—Niznij Novgorodin
radan varrella sijaitseva piirikaupuuki Venäjällä,
11,210 as. (1897) ; suuria kutoma- ja kemiallisia
väritehtaita. S-m.
Bogos, haamilainen paimentolaisheimo
pohjoisessa Abessiiniassa; osa abessiinialaisia
kristi-tyitä, osa muhamettilaisia.
Bogoslovsk [ lo’-J (B.-s k i j Z a v o d), ennen
keisarillinen, nyk. yksityisten hallussa oleva
kuparikaivos Permin kuvernementissa Venäjällä,
Tura-joen laaksossa, Uralin-vuorten itärinteellä.
Sulatuslaitoksia. S-m.
Bogota (Santa Fé de B.),
Etelä-Amerii-kassa, Kolumbian tasavallan pääkaupunki Rio
de B:n varrella, 4° 36’ pohj. lev. Kordillieerien
länsipuolella sijaitsevalla laajalla, erittäin
terveellisellä, runsassateisella ylätasangolla, 2,611
m yi. merenp. N. 100,000 as. B. on
Etelä-Ameriikan kauneimpia kaupunkeja, mutta sitä
rasittavat maanjäristykset; siitä syystä
useimmat rakennukset ovat 1-kerroksisia. Monta
kirkkoa, museo, tähtitorni, yliopisto, kasvitiet.
puutarha, kirjasto, kauniita puistoja, teattereja
y. m. Presidentin asunto ja arkkipiispanistuin.
Suurta tuontikauppaa. Perustettu 1538.
Bogskär [bügsärj. 1. Kallioryhmä Itämeressä
Ahvenanmaan eteläpuolella; läntisimmällä kai
liolla on B:in kartion muotoinen, rautanen
loisto-torni. Loiston korkeus vedenpinnasta on 29,9 m.
Laitokseen on 1906 järjestetty
kipinäsähkö-asema. — 2. Saari Kihdissä; sen pohjoisrannalla
on B:in loistokoju korkealla rautatelineellä.
K. S.
Boguslawski [-a’-], Albert von (s. 1834),
saks. kenraaliluutnantti ja sotakirjailija, otti
osaa 1864, 1866 ja 1870-71 vuosien sotiin. B. on
kirjoittanut useita sotatieteellisiä, historiallisia
y. m. teoksia. (O. R.J
Boheman [büe-J. 1. Karl Adolf
Andersson B. (1764-1831), ruots. mystikko,
vapaamuurari, koetti Hessenin herttuan Kaarlen
avustamana levittää vapaamuurariutta Ruotsiin
saaden herttua Kaarlen liitetyksi salaiseen
seuraansa; jo oli Kustaa IV:n Aadolfinkin siihen
liittymisestä kysymys, kun B. valtiollisesti
vaarallisena henkilönä karkoitettiin maasta.
Aikalaiset kiinnittivät hänen esiintymiseensä
suurempaa huomiota kuin mitä hän olisi ansainnut.
2. KarinenrikB. (1796-1868), edell.:n
veljenpoika, hyönteistutkija, tuli Tiedeakatemian
professoriksi ja hyönteiskokoelmien intendentiksi
v. 1841. Teoksia: „Insecta Caffrariæ" (184S-57) ;
„Monographia cassididarum, I-IV" (1850-62) ;
„Catalogue of coleopterous insects in the
collec-tion of the British museum. IX Cassididæ"
(1856).
Boheme 1. bohéme [boi"m] (ransk.),
merkitsee Böömiä ja böömiläistä, myöskin
musta-lnista. Myöhemmin se on varsinkin Murger’n
„Scènes de la vie de Bohéme" (1851) kirjan
vaikutuksesta johtunut merkitsemään yleensä
kevyen vallatonta, vapaata taiteilija-,
kirjailija-ja ylioppilaselämää. V. K-i.
Bohemi ks. Bolif m e.
Bohemia f-t’’-J, Böömin latinainen nimi.
Bohemund [ö] (n. 1060-1111), Tarentin
herttua Robert Guiscardin vanhin poika, yksi
ensi-mäisen ristiretken (1096-99) johtajia, joiden jou-
kossa tuli huomatuksi taitavuudestaan ja
rohkeudestaan. Sai Antiokian itselleen
ruhtinaskunnaksi. (G. R.)
Bohlen [böl-], Peter van (1796-1840), saks.
orientalisti, professori Königsbergissä 1826-39,
oli sanskriittiopintojen tienraivaajia Saksassa.
Huomattavimmat hänen teoksistaan ovat „Das
alte Indien" (1830), „über den Ursprung der
Zendsprache" (1831) ja „Vergleiehung des
Litauischen mit dem Sanskrit" (1830). K. T-t.
Bohlin [bulVn], Karl Petrus Teodor
(s. 1860), ruots. tähtitieteilijä, synt.
Tukholmassa, opiskeli tähtitiedettä Upsalassa, tuli 1880
apulaiseksi, 1881 dosentiksi Upsalan yliopistoon,
toimi jonkun aikaa Berliinissä, nimitettiin
professoriksi ja Tukholman observatorin johtajaksi
1897. B. on tutkinut Encken pyrstötähteä ja
kirjoittanut tutkimuksia kosmillisen mekaniikan
alalta.
Bohn [bön], Emil (s. 1839), saks. urkuri,
kuoronjohtaja ja musiikinhistorian tutkija;
perusti Breslaussa (1882) laulukuntansa
„Bohn-scher Gesangverein", jonka erikoisalana ovat
olleet n. s. „historialliset" konsertit. /. K.
Bohnenberger [bön-], Johann Gottlieb
Friedrich von (1765-1831), saks.
matemaatikko ja tähtitieteilijä, tuli v. 1798 professoriksi
Tiibingeniin; suunnitteli nerokkaan, hänen
mukaansa nimitetyn elektroskoopin ja
rotatsioni-koneen. (V. F. K.)
Bohr [-ör], Christian Harald
Liu-ritz Peder Emil (s. 1855), tansk.
fysiologi, tuli 1886 fysiologian professoriksi
Kööpenhaminan yliopistoon. B. saavutti tieteellisen
maineen verikaasuja ja keuhkoissa tapahtuvaa
kaasujen vaihtoa koskevilla tutkimuksillaan,
joista m. m. oli tuloksena, että hapen otto vereen
ja hiilihapon erittyminen verestä eivät
yksinkertaisesti perustu diffusioni-ilmiöön, vaan että
n» suoriutuvat erityisten kudosainesten
elintoiminnan välityksellä. M. O-B.
Bohus (alk. B a g a h u s, sitten Bahus),
vanha norjalainen rajalinnoitus Bagaholmin
saarella Göta-joen pohjoisessa suuhaarassa. Tänne
Maunu V Maununpoika rakensi 1308 puisen
linnan, joka vähän myöhemmin sai väistyä kivisen
tieltä. 15:nnellä vuosis. se oli Norjan vahvin
linnoitus. Sitä piiritettiin monta kertaa, mutta
vihollinen ei sitä koskaan vallannut. V. 1531
Kristian II piiritti sitä, samoin ruotsalaiset
turhaan koettivat sitä valloittaa seitsenvuotisen
sodan aikana (1563-70) ja 1645. Roskilden
rauhassa (ks. t.) 1658 luovutettiin linna ja lääni
ruotsalaisille. Maaherran asuntona vv. 1680-1700.
Kaarle XII:n jälkeen linnoitus rappeutui, jopa
1789 lähikaupungin Kungälfin porvarit saivat
oikeuden ottaa kiviä sen muureista. Kaarle
Juhana rauhoitti rauniot 1838. Linnaa on viime
vuosikymmenen kuluessa korjattu ja on se nyt
kunnioitusta herättävä muinaismuisto.
Bohuslääni, nyk. Ruotsin, aikaisemmin
Norjan rajamaakunta, ulottuu Svinesundin-salmesta
ja Ide-vuonosta Göta-joen suulle. Pituus 150 km,
lännessä B. rajoittuu Skagerrakiin, idässä
Dals-landiin sekii idässä ja etelässä
Länsi-Göötan-maahnn, josta Göta-joki sen erottaa; 4,500 km*,
n. 200,000 as. Maa on suurta, hyvin lahtirikasta
saaristoa, sisämaa matalaa, metsäistä
vuorimaata. Tärkeimmät saaret ovat Orust, Tjörn
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
