Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bronkofonia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1279
Brooks—Brovallius
1280
Vuonna 1908 pidettiin 424 hengellistä kokousta,
joihin otti osaa yli 25,000 henkeä. Pastori kävi
117 sairaan merimiehen luona ja 135 kertaa
merimieskapakoissa ja boarding-huoneissa.
Lukusalissa kävijöiden luku oli 11,000. Merimiehille
toimitettiin 6,334 kirjettä. Merimiespapin
talteen jätettyjen rahojen määrä nousi yli 60,000
markan. T. W-ri.
Brooks [Irüks], Phillips (1835-93), amer.
saarnaaja, synt. Bostonissa, tuli 1869
kotikaupunkinsa kirkkoherraksi, 1891 Massachusettsin
pro-testanttis-episkopaalisen seurakunnan piispaksi.
V. 1885 Oxfordin yliopisto antoi B:Ile
kunniatohtorin arvon. Hän on julkaissut useita
suosittuja saarnakokoelmia. B:n hengellisistä puheista
on suomennettu kaksi kokoelmaa: „Todellinen
vapaus" ja „Hengellisiä puheita". E. K-a.
Brosbøll, Karl (1816-1900), tansk. kirjailija,
aluksi maalari, esiintyi sittemmin kirjailijana,
käyttäen kirjailijanimeä Carit Etlar.
Kirjoittanut historiallisia romaaneja: „Madsalune",
„Viben Peter", „Dronningens vagtmester",
„Gjon-gehovdingen" y. m., joiden ansioina ovat
onnistunut historiallinen väritys, vahva
luonteenkuvaus, jännittävä juoni ja vaikuttava
jyllantilaisen kansanelämän kuvaus, sekä myös
näy-telmäkappaleita, jotka kuitenkin ovat enemmän
mahtipontisia kuin taiteellisia. V. K-i.
Broseerata (< ransk. brocher = nitoa), nitoa
kirjoja y. m. — Broseerattu kudos on
kangas, jossa erinäiset kuteet eivät kulje yli
kankaan koko leveyden, vaan ovat käännetyt
täyttämään vain muutamia kuviopintoja. Näin
menetellään osaksi kalleiden säikeiden (esim.
kulta- ja hopealankojen) säästämiseksi, osaksi
siksi, ettei kangas tulisi liian kankeaksi.
Broshyyri ks. Brosyyri.
Brosig [brözih], Moritz (1815-87), saks.
kirkkosäveltäjä, oli tuomiokirkon urkurina ja
kapellimestarina Breslaussa sekä musiikin
dosenttina yliopistossa. B. on kirjoittanut useita
messusävellyksiä, n. 30 vihkoa urkumusiikkia,
koraalikirjan y. m.
Brossi (ransk. breche < it. brocco = kärki),
naisten rintaneulakoriste, rintasolki.
Brosyyri (ransk. brochure <ibrocher = nitoa),
vihko, lentokirjanen.
Brotherus, Viktor Ferdinand (s. 1849),
kasvitieteilijä, erikoisesti sammaltutkija. Yliopp.
1866, fil. kand. 1870, fil. Iis. 1884. Nykyään
Helsingin ruots. tyttökoulun opettajana (v:sta 1879).
— Kasvitieteellisissä opinnoissaan B.
ylioppilaana alkoi innolla kiinnittää huomiotansa
sam-maleihin, joihin kasveihin suunnatuille opinnoille
ajankohta oli varsin otollinen, koska silloin
yliopistossa professorina vaikutti kuuluisa
sammal-tutkija S. O. Lindberg. Sittemmin hän on
keskeyttämättä jatkanut tieteellisiä harrastuksiansa
ja saavuttanut arvossapidetyn nimen sekä kotona
että ulkomailla. B. on niitä harvoja
pohjoismaisia kasvitieteilijöitä, jotka suuremmassa
määrässä ovat ulotuttaneet tutkimuksensa myös
ulko-eurooppalaisiin maihin. Hän on tehnyt
kasvit, matkoja Suomen useimpiin osiin, kolme
matkaa Kuolan niemimaalle, kaksi
Kaukasukselle ja yhden Tiensanille. — Suomen
kasvitieteellistä aluetta koskevia julkaisuja: „Musei
Fen-niæ exsiccati", I-IX (1871-87) ; J. O.
Bomans-sonin kanssa: „Herbarium Musei Fennici", II
(sammalet) (1894) ; Th. Sælanin kanssa: „Musei
Lapponiæ Kolaënsis" (1890). Ulkomaita
koskevia julkaisuja: Suomen tiedeseuran
„Acta"-sarjassa laajasti käsitellyt Kaukasuksen
sammal-kasvistoa, samoissa sekä ulkomaisissa
aikakauslehdissä antanut lisiä Brasilian, Japanin,
Filippiinien, Itä-Intian, Afrikan, Austraalian,
Himalajan y. m. sammaleiden tuntemiseen.
Kirjoittanut A. Englerin ja K. Prantlin „Die
natürlichen Pflanzenfamilien" teoskokoelmaan laajan,
seikkaperäisen, systemaattisen esityksen
lehti-sammaleista, josta Suomen tiedeseura hänelle
tunnustukseksi myönsi Längmanin palkinnon.
Toht. B:u herbaario sisältää useimmat tunnetut
lehtisammal-lajit. J. P. N.
Brougham [brouam], Henry (1778-1868),
Lord B. and Vaux, engl. valtiomies, synt.
Skotlannissa. B. harjoitti nuoruudessaan
matemaattisia ja lainopillisia opintoja ja tuli 1800
asianajajaksi; 1802 hän otti osaa „Edinburgh
re-view" nimisen aikakauskirjan perustamiseen.
V. 1810 B. ensi kerran valittiin parlamenttiin.
Asianajajana hän saavutti suurimman
kuuluisuutensa Karolina kuningattaren avioerojutussa,
jossa hän loistavasti puolusti viimemainittua.
Parlamentissa hän myöskin alkoi herättää
huomiota, sitten kuin hänet 1815 oli uudelleen
valittu alihuoneen jäseneksi. Hän harrasti
varsinkin opetuslaitoksen edistämistä ja inhimillisen
rikoslain aikaansaamista. 1830-34 B. oli
vapaamielisen ministeristön jäsenenä ja toimi silloin
innokkaasti m. m. vaalireformin perille
ajamiseksi ja orjuuden poistamiseksi. Vaikka hän
sittemmin ei enää vähemmin miellyttävien
persoonallisten ominaisuuksiensa tähden päässyt
hallituksen jäseneksi, oli hänellä vielä jonkun aikaa
suuri vaikutusvalta Englannin julkisessa
elämässä. B. julkaisi kokoelman kirjoituksiansa
nimellä „Critical, historical and miseellaneous
works" (1855-61). Hänen oma kirjoittamansa
elämäkerta „The life and times of Henry, lörd
Brougham" ilmestyi 1871. [Campbell, „Life of
Brougham".] J. F.
Broussais [brusè’], Francois Joseph
Victor (1772-1838), ransk. lääkäri. Otettuaan
lääkärinä osaa useaan sotaan hän tuli 1820
„Val-de-gråce" sotahospitaalin professoriksi ja 1832
Pariisin lääketieteellisen tiedekunnan
professoriksi. Perusti oman omituisen lääketieteellisen
systeemin, minkä mukaan kaikki taudit
aiheutuisivat paikallisista tulehduksista (B r o u
s-saismi) ja ovat hoidettavat veren
vähentämisellä, suoneniskuilla ja kuppaamisilla.
il. O-B.
Broussonetia, kasvisuku öljypuiden heimossa.
B. papyriferan, Itä-Aasiassa kasvavan, aina 10
m korkean puun niinestä valmistetaan Kiinassa
ja Japanissa paperia.
Brovallius [bruva’1-J, Juhana (1707-55),
piispa, valtio- ja tiedemies, synt. Ruotsissa;
yliopp. Upsalassa 1720 ja fil. kand. 1729.
Päähar-rastuksensa hän kohdisti luonnontieteisiin; oli
Linnén taitavimpia oppilaita ja parhaimpia
ystäviä. V. 1738 B. tuli Turun akatemian fysiikan
professoriksi ja 1746 jumaluusopin professoriksi,
saatuaan v. 1740 jumaluusopin tohtorin arvon.
Nimitettiin Turun piispaksi 1749.
Pappissää-dyn jäsenenä B. saavutti 1746 ja 1751-52 vuosien
valtiopäivillä suuren maineen, joka tosin aina
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
