Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bäckwall ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1389
Bäckwall
— Böcklin
1390
f 1877). Näytelmiäkin B. on kirjoittanut, joista
parhaimman suosion on saavuttanut „Evas
systrar". B. oli myöskin taitava ruotsintaja.
(Samlade skrifter 1889-90, 3 nid.) V. K-i.
Bäckwall, Juhana (1817-83), suom.
kirjailija, sanomalehtimies ja pappi, synt. Kalajoella;
isänsä oli talonpoika Heikki Herranen.
Ylioppilas 1839, vihittiin papiksi 1S42, toimi pappina
useissa seurakunnissa, m. m. Oulussa. —
Kirjailijana hän esiintyi ensiksi runoilla Mehiläisessä,
avusti sittemmin J. V. Snellmania ..Maamiehen
ystävän" toimittamisessa. Itsenäisesti hän
toimitti 1854-65 „Oulun viikkosanomia". B. on
suomentanut m. m. Topeliuksen „Luonnon
kirjan" sekä „Maamme-kirjan" ynnä Holbergin „Ei
ole aikaa". " K. K-i.
Bädeker, Karl ks. Baedeker, Karl.
Bähr, Mimmi (s. 1844), rouva (o. s.
Vester-strand), maamme etevin kaunokirjoittaja sekä
kaunokirjoitustaidon kehittäjä. B:lle, joka on
1868-1904 ollut senaatin sekä v:sta 1878 myös
valtiopäiväin päätösten puhtaaksikirjoittajana,
on uskottu suuri joukko maamme tärkeimpiä
asiakirjoja puhtaaksikirjoitettaviksi. Niinikään
monenlaisissa yksityisissä adresseissa ja
kirjoitelmissa, joiden asu on tahdottu saada
mahdollisimman siroksi, on hänen erikoistaitoonsa
turvauduttu. V:sta 1877 hän on pitänyt
opetuskurs-seja kaunokirjoituksessa ja v:sta 1885 hän on
julkaissut kansa- ja oppikouluille
kaunokirjoitus-järjestelmiä, jotka ovat tulleet meidän
kouluissamme yleisiksi ja joista hän on saanut hyvin
ansaittuja palkintoja. Myöskin B:n keksimät
viivajohdattimet, kynänpyyhkijät, kirjeiden ja
postimerkkien kostuttajat, regulaattorikynä,
ruukkukoristepaperit y. m. ovat saavuttaneet
yleisen käytännön ja suosion. K. S.
Bäiwe (B æ i v v e) (lp.; = suom. päivä),
aurinko, oli ennenaikaan lappalaisilla
monenlaisen uhripalveluksen esineenä:
uudenvuodenpäivänä heitettiin messinkirengas veteen
auringolle uhriksi, jotta saataisiin tietää, mitä
alkanut vuosi oli tuova mukanaan; tuntureilla
eksynyt uhrasi reiällisen puun antamalla auringon
(tai kuun) paistaa siitä läpi: juhannusaattona
oli tapana keittää jauhopuuroa ruohoista tai
lehdistä tehdyssä renkaassa („päivänrenkaassa")
auringon kunniaksi; eläimiä uhratessa oli
katsottava. etteivät ne olleet mustia väriltään j. n. e.
Kaikki nämä uhritavat, samoinkuin ilmeisesti
lappalaisten koko auringonpalvelus, ovat
skandinaavista alkuperää. Aurinko oli myös
tavallisesti kuvattuna lappalaisten noitarummuissa. —
Päiven pärne’ (..päivän pojat"; Ruotsinlapin
puive = Norjanlapin bæivve), lapinkielinen
eepillinen runo, jonka O. Donner on Sorselen
lap-palaissyntyisen kirkkoherran Anders Fjellnerin
sanelun mukaan muistiinpannut, Fjellner itse
taas kuullut Jukkasjärvellä Tornion Lapissa ja
nähtävästi jossain määrin muodostellut.
(Eepillisiä runoja tavataan lappalaisilla ainoastaan
suomalaisen asutuksen läheisyydessä). Runo
kuvaa. miten „Päivän poika" lähtee laivallaan
jättiläisten maahan ja sieltä vie puolisokseen
jättiläisen tyttären. Tämän veljet ajavat heitä
takaa, mutta pakolaiset pääsevät karkuun, kun
nuorikko avaamalla kolme taikasolmua nostattaa
hirveän rajuilman. Heistä saa alkunsa „Päivän
poikain" (1. „Kallapoikain") suku. Fr. Å. d K. G.
Bärwalde (B. in der Neumark),
kaupunki Preussissa, Frankfurtin hallintoalueella,
Königsbergin piirikunnassa Kiistrin-Stettinin
radan varrella, 3,453 as. (1905). Harjoittaa
kukoistavaa maataloutta. -— B:ssa kuningas
Kustaa II Aadolf 1631 teki Ranskan kanssa
5-vuoti-sen avustussopimuksen.
Baumker, Wilhelm (s. 1842),
roomalaiskatolinen pappi Reininmaakunnassa, ahkera ja
etevä saksankielisen kirkkolaulun tutkija ja
julkaisija; pääteos: „Das katholische deutsche
Kirchenlied" I-IV. I. K.
Böcker, Carl Christian (17S6-1S41),
taloudellinen kirjailija, tuli ylioppilaaksi 1801 ;
palveli jonkun aikaa Suomen hallitusneuvosten
virkamiehenä: oli 1813-33 Suomen talousseuran
ensimäisenä sihteerinä. B. julkaisi jouKon
kansantajuisia ruotsin- ja suomenkielisiä
kirjoituksia ja ansiokkaan esityksen „Ora skogars skötsel
i Norden, första delen" (1827). Hän herätti
1S16 uudelleen eloon maanviljelysaikakauskirjan
„Underrättelser från Kejs. Finska
Hushällnings-sällskapet", jonka jatkona oli „Tidskrift för
landthushällare"; toimitti myöskin julkisuuteen
1827 maamme ensimäisen suomenkielisen
maanviljelysaikakauskirjan „Sanomia
maanvilje-liöille", jota ei kuitenkaan ilmestynyt kuin
ensimäinen vihko: kokosi aineksia Suomea
koskevaan tilastolliseen kertomukseen, jonka
suunnitelma julkaistiin ,,Suomi"-kirjassa 1852. J. F.
Böckh, Philipp August (1785-1867),
saks. filologi, v:sta 1807 ylim., v:sta 1809 vakin.
prof. Heidelbergissa, v:sta 1811 Berliinissä.
Pääteokset: Pindaroksen julkaisu (1811-21, 4 osaa),
johon muun muassa sisältyy perustavaa laatua
oleva tutkimus kreikkalaisista runomitoista,
„Die Staatshaltung der Athener" (1817, 3 pain.
1886, 2 osaa), „Metrologische Untersuchungen"
(1838), „Urkunden über das Seewesen des
attischen Staates" (1840), „Kleine Schriften"
(1858-74, 7 osaa), 2 ensimäistä osaa teosta „Corpus
inscriptionum graecarum" (1828-77, 4 osaa) ; sen
ohessa hän on julkaissut kirjoituksia
kreikkalaisista traagikoista, Platonista, astronomisia
tutkimuksia y. m. B:n suuri merkitys on siinä,
eitä hän laajensi klassillisen filologian käsitettä,
määritellessään sen alaan kuuluvaksi koko
muinaisajan henkisen sisällyksen ja
painostaes-saan filologisten opintojen aineellista puolta
edellisen ajan yksipuolista muodollista katsantotapaa
vastaan. E. lt-n.
Böcking, Eduard (1802-70), saksal.
lainoppinut : vuodesta 1829 prof. Bonnissa. Pääteos:
„Pandekten des römischen Privatrechts" (I nid.
2:nen painos 1853; II nid. 1 vihko 1855).
Painosta toimittanut Ulpianuksen (1841; 4:s
painos 1855), Gajuksen (1837; 5:s painos 1866),
..Notitia dignitatum" (1839-53), sekä Ulrich von
Huttenin ja A. W. von Sehlegelin teokset.
O. K:nen.
Böcklin, Arnold (1827-1901), sveits.-saks.
maalari, synt. Baselissa. B. opiskeli
historiallis-romanttisen maisemamaalarin, Schirmerin
johdolla Düsseldorfissa, tutki senjälkeen
Antverpe-nissä ja Brysselissä vanhoja mestareita ja sai
lyhyen oleskelunsa aikana Pariisissa Poussin’in ja
Corot’n ihanteellisesta maisemataiteesta
vaikutusta, joka yhä syventyi hänen muuttaessaan 1850
lloomaan. Kun B. ei siellä saavuttanut esikois-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
