- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
1565-1566

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ces-duur ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1565

Ces-duur—Cette

1566

jossa hän, vastustaen „Accademia della
Crus-caa", puolusti kielellisen kehityksen vapautta.
Hänen kootut teoksensa ilmestyivät 40
nidoksena 1805-13. Mazzoni julkaisi 1882 hänen
teoksiaan nimellä „Prose edite ed inedite".
[Ale-manni, „Un filosofo delle lettere" (Torino 1894).]

J. H-l.

Ces-duur-sointu,
duur-kolmi-sointu, jonka perussävelenä :
on ces ja perussointuna ces,
-es, ges.

Cesiumi (Cs = 133), kaliumin tapainen
hopeanvalkoinen alkalimetalli. Cesiumsuoloja tavataan
pienissä määrin, joskin laajalti levinneinä,
useissa kivennäisissä ja kivennäisvesissä yhdessä
kalium-, rubidium-, tallium- ja litiumsuolojen
kanssa. Cesiumin yhdistykset ovat
kaliumyhdis-tysten tapaisia. C. on kuitenkin vielä enemmän
positiivinen metalli kuin tämä. C:n spektrissä
tavataan kaksi sinistä juovaa; siitä on nimikin
(vrt. lat. cæsius = sininen). TV. B.

Cesnola [tsesnola], Luigi Palma di (s.
1832), kreivi, kenraali, it. arkeologi. Ollessaan
Pohj.-Ameriikan Yhdysvaltain konsulina
Kypros-saarella C. eri paikoin toimeenpani tärkeitä
kaivauksia ja tutkimuksia. Kirjoittanut m. m.
„Cvprus, its ancient cities, tombs and temples"
(1877) ; „History, treasures and antiquities of
Salamis" (1882 ja 1884). K. J. H.

Cessio bonoruin [-iö -nö’-] f< lat. cëdere =
väistyä, luopua, ja bona = omaisuus), omaisuuden
luovutus. Roomalaisessa oikeudessa c. b. oli se
toimenpide, jolla maksukyvytön velallinen
luovutti omaisuutensa velkojilleen. Vapaaehtoisella
omaisuudenluovutuksella velallinen vältti eräät
haitat, jotka olisivat seuranneet oikeuden hänen
velkojilleen antamaa osoitusta maksunsaantiin
hänen omaisuudestaan (missio in bona).
C. b. oli siis etu ja sen vuoksi se
myönnet-tiinkin vain määrätyissä tapauksissa.
Roomalaisesta oikeudesta c. b.-käsite siirtyi muiden
maiden oikeuteen ja vanhemman
ruotsalais-suomalaisenkin konkurssilainsäädännön mukaan
oli c. b., jonka kautta velallinen vältti
vankeuden ja pääsi vapaaksi kaikista veloistaan,
joita hänellä luovuttamishetkellä oli, eräissä
tapauksissa sallittu. Sittemmin tuli kumminkin
toinen näkökanta lainsäädännölle tässä suhteessa
määrääväksi, ja samalla kuin
konkurssivelallisen asemaa yleensä on muutoin vähitellen
suuresti lievennetty, pääsee Suomen nykyään
voimassaolevan. marraskuun 9 p:nä 1868 annetun
konkurssisäännön mukaan konkurssivelallinen
konkurssin jälkeen saamallaan omaisuudella
vastaamasta konkurssissa valvotuista veloista
ainoastaan tekemällä akordin (ks. t.)
velko-jainsa kanssa, vrt. Konkurssi. O. K:nen.

Cesti [ts-], Marc Antonio (1620-69), it.
oopperansävel^äjä, 17:nnen vuosis.
huomattavimpia. Carrissimi’n oppilas; oli v:sta 1646
kirkko-kapellimestarina Firenzessä, tuli 1666
hovi-kapellimestariksi W ieniin. ITänen kuuluisimmat
teoksensa olivat „La Hori" (1663) ja „II pomo
d’oro" (1667). I. K.

Cestius [-e-], roomal. sukunimi.
Cestiuk-sen pyramidi, mahtava hautarakennus (35
m korkea) Roomassa, Porta San Paolon
(muinoin Perla Ostiensis) vieressä, omistettu
pree-tori Gaius Cestiukselle, k. ennen v. 12 e. Kr.

Sen länsipuolella Aurelianuksen muurin takana
n. s. protestanttinen hautausmaa (vanha ja uusi
osa), johon myös muutama suomalainen on
haudattu niink. kuvanveistäjä J. Takanen,
taiteenharrastaja ja lahjoittaja C. I. V. Hoving,
minis-terivaltiosihteeri \V. von Dæhn. E. J. B.

Cestodes ks. H e i s i m a d o t.

C’est tout comme chez nous [sé tü’ kom sè
nü’J (ransk.), „aivan kuin meilläkin", „niin ne
on asiat meilläkin".

Cesuuri ks. S e s u u r i.

Cetacea ks. Valaat.

Cetaceum ks. Spermaeeti.

Ceteris paribus [ccteris] (lat.), muuten
samanlaisin ehdoin, samoissa olosuhteissa.

Ceterum censeo [-èt- -en] (lat.), oik. c. c.
Karthaginem esse del e n d a m =
muuten on järkähtämätön mielipiteeni, että Karthago
on hävitettävä. Tällä lauseella kerrotaan Cato
Censoriuksen (ks. t.) aina päättäneen kaikki
puheensa senaatissa. K. J. B.

Cetewayo [ket suä’jou], Sulu-maan kuningas, oli
mahtavan Sulu-kuninkaan Pandan poika; alkoi
1856 vehkeillä isäänsä vastaan ja pääsi
kanssa-hallitsijaksi. Isän kuoltua 1873 C. kruunattiin
ja rupesi heti suunnittelemaan valloituksia
Kataliin ja Transvaaliin. Englantilaiset tulivat
ehkäisemään hänen toimiansa 1879; ensiksi C.
voitti Englannin joukot, mutta joutui elok. 4 p.
Ulundin tappelussa perinpohjin tappiolle ja vähän
myöhemmin vangiksi. 1882 Englannin hallitus
antoi hänelle osan hänen entistä valtakuntaansa
takaisin, mutta siitä syntyi sisäisiä riitoja; C.
pakoitettiin lähtemään sulujen maasta Natalin
alueelle, jossa hän kuoli 1884. K. O. L.

Cetinje [tseti’nje], Montenegron pääkaupunki,
6 km:n pituisessa ja 1 km:n levyisessä
karsti-syvänteessä, 638 m yi. merenp., n. 4.300 as.
Kaupungissa on linnoitettu luostari (perustettu
1478), jossa lukio nykyään sijaitsee, varsin
vaatimattomalta näyttävä ruhtinaallinen palatsi,
teatteri kirjastoineen, museo y. m. C. on myös
arkki-mandriitin ja usean lähettilään asuinpaikka.
Satamana Cattaro, johon maantie C:sta johtaa.
Kaupungilla on yleensä suuren maalaiskylän
leima.

Cetonia. kultakuoriainen, kovakuoriai
nen lehtisarvisten (Lamellicornia) heimossa.
Ruumis paksu, leveä,
metallin-kiiltoinen. Suomen
yleisimmät lajit (G. aurata ja C.
metallica) ovat, edellinen
kul-lanvilireä, jälkimäinen
pronssinvärinen, peitinsiivet
lyhyiden valkeiden poikkijuovien
koristamat; 17-20 mm pitk:ä.
Elävät kukissa, joissa syövät
heteitä y. m. hentoja
kukan-osia. Toukka, joka on paksu,
lihainen, luokin tavoin
käy-ristvnvt, elää lahosta puusta muurahaiskeoissa.

U. S-s.

Cetraria ks. Islanninjäkälä.

Cette [set], satamakaupunki ja linnoitus
Etelä-Ranskassa, Héraulfn departementissa, 30 km
Montpellier’sta lounaiseen, C:n kanavan suussa,
kapealla maakielekkeellä, joka erottaa
Tliau-jiirven Välimerestä; 33,892 as. (1906).
Kaupungissa on merikoulu, eläintieteellinen asema,

Cetonia aurata.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:27 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/1/0839.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free