Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaasa, kaupunki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
385
Vaasa
392
Pohjanmaan easimäinen ja Suomen neljäs
kaupunki. Tehtaiden työväestö oli 2,255 henkeä
• (joista lähes puolet puuvillatehtaassa). — Muita
huomattavia laitoksia ja liikkeitä: telefoni o.-y.
(tilaajia n. 950, yhteys kaikille tahoille
valtateitä pitkin aina Etelä-Suomeen asti), anniskelu
o.’-y. (1913 v :n voitto Smk. 283,298:46), V:n
työväenosuuskauppa r. 1. (vuosivaihto 1916 Smk.
1,000,088:—).
Pankkeja: V:n osakepankin pääkonttori
(per. 1878) sekä Suomen pankin (1840), Suomen
yhdyspankin (1862), Pohjoismaiden osakepankin
(1874), Kansallisosakepankin (1893) ja
Landt-mannabankenin (1911) haarakonttorit, V:ii
säästöpankki (per. 1847, tallet. 1916 Smk.
7,087,894:56, omat rahastot Smk. 686,282:96),
V:n suomalainen säästöpankki (v:sta 1907, tallet.
S1/i2 1916 Smk. 1,076,489:83, omat varat Smk.
39,094:87) sekä V:n elinkorko- ja
pääomavakuu-tuslaitos (Vasa lifränte- och
kapitalförsäkrings-anstalt) v:sta 1874, rahastot 31/i2 1916 Smk.
746,941 : 44.
Laivaliikenteessä (yhdistetyssä ja
suoranaisessa kauppamerenkulussa ulkomaiden
kanssa) V:n tullikamaripiirissä 1913 selvitettiin
734 alusta, yhteensä 341,892 netto rek.-ton.
Useimmilla selvitetyistä aluksista oli
päämääränä Ruotsi. Oma kauppalaivasto käsittää paitsi
pienempiä höyry- ja purjealuksia 10 suurta
V :n-Pohjanmeren höyrylaiva o.-y:n (per. 1872,
Suomen vanhin) höyryalusta, yhteensä 5,457
netto rek.-ton. (1913 oli V:ssa höyrylaivoja 17 =
6,106 rek.-ton. ja purjelaivoja 19 = 3,051
rek.-ton.) . Säännöllinen höyrylaivayhteys on rauhan
aikana ollut Tukholmaan, Hernösandiin,
Sundsvalliin, Kööpenhaminaan, Hampuriin, Lyypekkiin,
Hulliin ja Pietariin sekä pitkin rannikkoa
Maa-lahdelle, Raippaluotoon, Korsnäsiin y. m. —
Satamat: laiturit sisäsatamassa yhteensä
480 m, syvyys 10-15 jalkaa, Vaskiluodon
ulkosatamassa 600 m pitkät, syvyys 15-26 jalkaa ja
Palosaaren salmessa 500 m, josta kaupungin
70 m ja yksityisten 430 m, syvyys 13 jalkaa.
Laituri- ja lastinpitoalueet yhteensä 71,507 m2.
Sitäpaitsi V. omistaa useampia
moottoriveneval-kamia. — Rautatie valmistui 1883.
Rautatieasema on I luokan ja menevien
liikennetulo-jensa puolesta 6:s Suomen asemista (1913).
Asemalta 3 km pitkä hjiararata sisäsataman kautta
Vaskiluodon ulkosatamaan. Kaupungin ja
Vaskiluodon yhdistää 1891 valmistunut
täyte-penger, jossa tilaa rautatielle ja maantielle.
Vedenpinnan yläpuolella on pengertä ainoastaan
n. 2 m, mutta sen alapuolella täyte on
painunut mutaan 14-15 m:n syvyyteen. Kaikkiaan
■on siihen mennyt n. 151,400 m3 täytettä ja
28,900 m3 kiviä. — U 1 k o m a a n k a u p p a 1913.
Vietyjen tavarain arvo oli Smk. 8,144,264:—,
josta sahattua puutavaraa Smk. 4,928,734:—,
sahaamatonta Smk. 732,900:—, tervaa Smk.
269,850:—, paperimassaa Smk. 118,600:—,
kauroja Smk. 302,280:—, ruista Smk. 124,055:—,
puolukoita Smk. 351,890:—, lihaa ja lintuja
Smk. 144,389:—. Tuotujen tavarain arvo Smk.
26,169,512:—. — Tullikamaritulot 1913:
tullimaksua tuoduista tavaroista Smk. 5,217,769: 62,
vientitullia ja saliausmaksuja Smk. 85,517:60,
majakkamaksuja, sisääntul. Smk. 22,149:82 ja
ulosmen. Smk. 26,337: 15, merenkulkumaksua
Smk. 156,533: 89 y. m., yhteensä Smk.
5,613,207: 86. — Ruotsilla, Norjalla, Tanskalla,
Englannilla, Alankomailla, Belgialla ja
Portugalilla on V:ssa sijaiskonsulit ja Espanjalla
kon-suliagentti.
Paitsi kaupungeissa tavallisia valtion ja
kunnan virastoja ja laitoksia on V:ssa:
hovioikeus (3 jaostoa); lääninhallitus, tie- ja
vesirakennusten piirikonttori, rautatien
piirihallitus, lääninrakennuskonttori,
lääninmaanmit-tauskonttori, lääninvankila,
luotsauspiiripäälli-kön konttori, merimieshuone, Korsholman
tuo-miok. tuomarin, Korsholman kihlakunnan
kruununvoudin ja henkikirjurin konttorit,
piirilääkäri, 4 apteekkia (joista 1 Palosaarella ja
1 Vanhassa Vaasassa), maanviljelys- ja
kauppa-kemiallinen laboratori, sähkölaitos,
kunnansairaala, lääninsairaala ja vastaanottolaitos
mielisairaita varten (Vanhassa Vaasassa), vaivaistalo,
kauppahalli, teurastuslaitos,
lihantarkastus-asema, viemärilaitos sekä 1915 valmistunut
vesijohto (vesitorni Paatelan piirustusten muk.;
vesisäiliö sisältää 525 m3; vedenpinta säiliössä
55 m meren keskipintaa korkeammalla; vesi
johdetaan Getingflyetistä 7,214 m pitkää
painojoh-toa myöten). Yksityisten hoitamia ja
kustantamia laitoksia ovat: „FyIgia"-seuran vanhain
naisten koti (v:sta 1898), lastenseimi
Palosaarella, 2 työkotia, evank.-luterilainen,
vapaakirkollisten, adventistien ja lestadiolaisten
rukoushuone sekä baptistien ja metodistien
saarna-huone y. m. — Sivistys- ja
oppilaitoksia: Pohjanmaan historiallinen museo (v:sta
1895), jolla ei kuitenkaan vielä ole omaa
rakennusta, vaan sen kokoelmat, n. 3,250 numeroa,
säilytetään eri paikoissa, kaupunginkirjasto
(perust. 1875, 9,255 nid. 1916, niistä suom. 2,064.
ruots. 7,172, muun kielisiä 19), lukusali,
Palosaaren kirjasto (n. 3,500 nid.), koulukirjastot,
joista ruots. lyseolla 43,000 nid.,
työväenyhdistysten kirjastot ja lukusalit; kouluja
(oppilasmäärät kevätlukuk. 1917) : ruots. lyseo (189
opp.), suom. reaalilyseo v:sta 1880 (215 opp.),
ruots. 8-luokkainen yhteiskoulu v.sta 1907
(202 opp.), ruots. tyttökoulu v:sta 1857 (144 opp.)
ja 3-luokkainen jatko-opisto (32 opp.), suom.
tyttökoulu v:sta 1891 (153 opp.)-ja 3-luokkainen
jatko-opisto (31 opp.), kaksikiel. kauppakoulu
v:sta 1903 (ruots. 96, suom. 57 opp.),
kaksikielinen kauppa-apulaiskoulu (ruots. 85, suom. 38
opp.), 2-osastoinen ja kaksikielinen
teollisuus-koulu, merikoulu v:sta 1810, 1 suom. ja 2 ruots.
valmistavaa koulua, työväenopisto,
käsityöläis-koulu, 4 kansanlastentarhaa, 9 kansakoulua,
joista 4 suom., 4 ruots. ja Vaskiluodolla 1
kaksikielinen (1916 kansakouluissa yhteensä 2,011
oppilasta, joista 57,i % :11a suomi opetuskielenä).
Sitäpaitsi tilapäisiä oppikursseja. —
Sanomalehtiä: „Vasabladet", „Vaasa", „Ukka" ja
,,Vapaa Sana" (3-päiväisiä), sekä „Vasa Posten"
ja „österbottens Folkblad" (2-päiväisiä). Paitsi
näitä: „Fram" (viikottainen raittius- ja
nuorisoseuralehti), „Maa" (2 kert. kuukaudessa
ilmestyvä maanvilj. äänenkannattaja) ja „Pyrkijä"
(21 kert. v :ssa ilmestyvä
nuorisoseurojen-lehti). — Yhdistyksiä ja seuroja:
V:n biblia- ja evankelinen seura (v:sta 1818),
lakitieteellisen yhdistyksen V:n haaraosasto
(v:sta 1862), kauppiaiden eläkekassa (Handels-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
